Kuntavaaleissa keskustalla kattavin lista, perussuomalaisilla suurin pudotus
Kevään 2025 kuntavaaleissa on kaikkiaan 29 950 ehdokasta, mikä on 5 677 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Ehdokaskato on kohdellut puolueita eri tavoin: eniten ehdokkaita menettivät perussuomalaiset, pienin pudotus nähtiin kokoomuksella.
Suurimmat ehdokasmäärät ovat keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä. Keskusta on saanut rekrytoitua ehdokkaita puolueista kattavimmin - sillä on vähintään yksi ehdokas peräti 97 prosentissa kunnista. Nuoria on listoilleen saanut suhteellisesti eniten RKP (11,3%) sekä vihreät (11,0%). Kansanedustajista kahdeksan kymmenestä on kuntavaaliehdokkaina.

Kevään 2025 kuntavaaleissa on kaikkiaan 29 950 ehdokasta, mikä on 5 677 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Ehdokaskato on kohdellut puolueita eri tavoin: eniten ehdokkaita menettivät perussuomalaiset (-2448, eli -37,8 %), kun taas pienin pudotus nähtiin kokoomuksella (-310, eli -5,2 %). Perussuomalaiset ehdokasmäärän väheneminen on samaa suuruusluokkaa kuin ehdokasmäärän kasvu viime kuntavaaleissa.
"Ehdokasmäärien lasku kertoo siitä, että kynnys kuntapäättäjien rooliin lähtemiseen on kasvanut merkittävästi. On tärkeää pohtia, miten kuntapolitiikasta tehdään houkuttelevampaa ja millä keinoilla saadaan uusia ehdokkaita mukaan", toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Keskustalla ehdokas lähes joka kunnassa
Suurimmat ehdokasmäärät ovat keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä.
Keskusta on saanut rekrytoitua ehdokkaita puolueista kattavimmin - sillä on vähintään yksi ehdokas peräti 97 prosentissa kunnista. Perussuomalaiset (95 %), SDP (94 %) ja kokoomus (92 %) ovat lähes yhtä laajasti edustettuina kunnissa. Ainoastaan keskusta, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto ovat lisänneet ehdokkaiden kuntakattavuutta edellisiin vaaleihin verrattuna. Valitsijayhdistysten ehdokkaiden määrä laski vajaalla 200:lla edellisistä vaaleista, mutta on edelleen suurempi kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa.
Pienpuolueilla on 86 kunnassa vähintään yksi ehdokas, ja esimerkiksi Kouvolassa pienpuolueilla on kaikkiaan 16 ehdokasta (16,1%), Helsingissä 56 (5,7%) ja Taivalkoskella 3 (5,7%).
Valitsijayhdistykseen kuuluvia ehdokkaita on kaikkiaan 91 kunnassa, mikä on pieni pudotus (-3) vuoden 2021 vaaleihin. Paikallisesti valitsijayhdistyksellä voi olla suuri merkitys, kuten esimerkiksi Kolarissa, jossa 57,9% ehdokkaista on valitsijayhdistysten listoilla. Kaikkiaan 19 kunnassa vähintään neljännes ehdokkaista on valitsijayhdistyksen listoilla (ks. liite).
Naisia ennätysmäärä ehdokkaina
Naisia on näissä kuntavaaleissa ennätysmäärä: naisten osuus nousi kaikissa eduskuntapuolueissa.
Suhteellisesti eniten naisehdokkaiden määrä kasvoi vasemmistoliitolla (+4,9 %), SDP:llä (+3,2 %) ja perussuomalaisilla (+3,0 %). Suhteellisesti eniten naisia on ehdolla vihreillä (61,4 %) ja vähiten perussuomalaisilla (24,5 %).
Tuoreen Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen mukaan naiset eivät ainoastaan käytä kuntapalveluita miehiä enemmän, vaan myös arvostavat niitä korkealle.
”Naisten kasvava osuus ehdokkaina enteilee myös suurempaa naisten määrää valtuustoissa. Tämä on tärkeä kehitysaskel, sillä kunnanvaltuuston tulisi mahdollisimman hyvin heijastaa kunnan asukkaiden moninaisuutta ja tarpeita. Kunnanvaltuuston olisi hyvä olla peili kunnan asukkaista," toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, kehityksessä on myös huolestuttavia piirteitä.
"On ilahduttavaa, että naisten osuus ehdokkaista on kasvanut, mutta samalla on huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Miehiä on jäänyt pois näiden vaalien ehdokaslistoilta. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista. Tässä on pohdinnan ja ideoinnin paikka.”
Nuorimmat ehdokkaat RKP:lla, vanhimmat KD:lla
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä vaihtelee puolueittain vihreiden 46 vuodesta KD:n 54 vuoteen, ja on kaikkiaan 50,7 vuotta.
Nuoria ei saatu ehdolle sankoin joukoin näissäkään vaaleissa, sillä alle 30-vuotiaita on ehdolla alle 8 prosenttia kaikista ehdokkaista. Nuoria on listoilleen saanut suhteellisesti eniten RKP (11,3%) sekä vihreät (11,0%).
Ehdokkaiden joukossa on 210 viimeistään vaalipäivänä 18-vuotta täyttäviä ehdokkaita. Määrä on lähes sama kuin viime kuntavaaleissa, jolloin heitä oli 222. Mainituista ehdokkaista puolet on joko Keskustan tai Kokoomuksen listoilla, mutta myös muut puolueet ovat saaneet nuorimman ikäluokan edustajia ehdokkaaksi. Vähintään yksi 18-vuotias ehdokas löytyy 121 kunnan ehdokaslistalta.
"Nuorten väheneminen päätöksenteossa tarkoittaa, että tärkeät tulevaisuuden kysymykset jäävät helpommin ilman nuorten näkökulmaa. Päätöksiä tehdään vuosiksi eteenpäin, ja siksi olisi tärkeää, että eri ikäryhmät ovat edustettuina," toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Yli 70-vuotiaita ehdokkaita listoilleen on saanut eniten KD (14,5%) ja vähiten vihreät (3,8%).
Ehdokkaiden saamisessa oli haastetta
Ehdokasmäärät vähenivät kaikissa puolueissa. Lukumääräisesti ja prosentuaalisesti eniten ehdokasmäärät vähenivät perussuomalaisilla (-2448 eli 37,8%). Vähiten ehdokasmäärä putosi kokoomuksella (-310 eli 5,2%). Eduskuntapuolueiden lisäksi seitsemän muuta rekisteröityä puoluetta asetti ehdokkaita, yhteensä 320 ehdokasta 86 kunnassa. Valitsijayhdistysten ehdokkaita on tämänkertaisissa kuntavaaleissa yhteensä 959, mikä on vajaa 200 vähemmän kuin viime vaaleissa.
”Ehdokasmäärien lasku kertoo siitä, että kuntapäättäjien rooliin lähteminen ei ole itsestäänselvyys. On tärkeää pohtia, miten luottamustehtävistä tehdään houkuttelevampaa ja millä keinoilla saadaan uusia ehdokkaita mukaan”, pohtii tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kahdeksan kymmenestä kansanedustajasta kuntavaaliehdokkaina
Jatkopaikkaa hakevia kunnanvaltuutettuja on 21 prosenttia kaikista ehdokkaista ja 72 prosenttia nykyisistä kunnanvaltuutetuista. Jatkopaikkaa hakevien osuus oli myös viime kuntavaaleissa 72 prosenttia, mutta osuus kaikista ehdokkaista hieman pienempi. Kansanedustajia on ehdolla kuntavaaleissa kaikkiaan 158 eli 79 prosenttia kaikista kansanedustajista. Aluevaltuutetuista 990 henkilöä (3,3 % kaikista ehdokkaista) on mukana vaaleissa, ja heistä suurin osa kuuluu kokoomukseen, SDP:hen ja keskustaan. Kuntavaaliehdokkaiden joukossa on myös neljä europarlamentaarikkoa.
Suhteellisesti eniten nykyisistä aluevaltuutetuista on kuntavaaleissa ehdolla KD:llä (90%), kokoomuksella (77%), SDP:llä (76%) ja vihreillä (76%), vähiten Liike Nytillä.
"Moni kuntavaaliehdokas toimii myös alue- tai eduskuntapolitiikassa. Luottamustehtävät monilla päätöksenteon tasoilla houkuttelevat huolimatta kriittisestä julkisesta keskustelusta. Useat samanaikaiset roolit voivat vahvistaa yhteyksiä eri hallinnon tasojen välillä, mutta samalla herättää kysymyksen siitä, miten eri roolit ja ajankäyttö sovitetaan yhteen."
Lisää vaalianalyysia maanantai-iltapäivän mediatilaisuudessa
Tule kuulemaan ja kysymään lisää, järjestämme myös mediatilaisuuden etäyhteydellä ma 17.3. klo 14.30-16.00, jossa summaamme yhteen, miltä ehdokastilanne ja kuntademokratia näyttävät eri puolilla Suomea.
Aiemmin julkaistut:
Kuntavaaliehdokkaiden määrä laski, mutta kunnittaiset erot suuria | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme