Selvitys: Liittyminen eurooppalaiseen rataverkkoon lisäisi Suomen kilpailukykyä

Itärata Oy:n teettämä Rail Baltica Itäradan tavaraliikenteessä -selvitys osoittaa, että Suomen liittymistä eurooppalaiseen rataverkkoon ja raideleveyteen Baltian maiden kautta puoltaa moni merkittävä tekijä. Keskeisin niistä on, että Baltian maiden kautta kulkeva reitti on jo nyt yksi tärkeimpiä ja nopeimmin kasvavia viennin ja tuonnin väyliä. Baltian läpi kulkee neljäsosa Suomen Euroopan-liikenteen kuorma-autoista ja perävaunuista, ja 2000-luvun aikana Suomen ja Viron välinen kuljetusmäärä on 2,5-kertaistunut ja kuorma-autoilla kuljetetun tavaran määrä kasvanut peräti seitsenkertaiseksi. Vuonna 2023 reitillä kuljetetun tavaran määrä oli yhteensä 11,4 miljoonaa tonnia.  

2030-luvun alussa Suomenlahden etelärannalle valmistuu Rail Baltica -ratayhteys, joka kytkee Tallinnan Varsovaan eurooppalaisella raideleveydellä. Sieltä raideyhteydet jatkuvat Keski- ja Itä-Eurooppaan, Balkanin alueelle sekä Aasiaan. Rail Balticaa pitkin matka-ajat Eurooppaan suuntautuvilla reiteillä ovat selvästi lyhyempiä kuin merikuljetuksiin perustuvissa liikenneyhteyksissä. 

”Suomi on ainoita EU-maita, jonne eurooppalaiset raideyhteydet eivät aidosti ulotu, ja se on iso riski maamme kilpailukyvylle. Selvityksemme keskeinen havainto onkin, että Suomi kannattaa liittää osaksi eurooppalaista rataverkkoa juuri Rail Baltican kautta. Tätä puoltavat Baltian käytävän jo valmiiksi vakiintunut asema, EU:n aktiivisesti esillä pitämät rahoitusmahdollisuudet siirtymisessä 1 435 millimetrin yhtenäiseen rataverkkoon sekä Euroopan liikenteen laajennettu ydinverkko TEN-T, johon Itäratakin kuuluu”, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva sanoo.  

Destian ja AFRY Finlandin toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin Rail Baltican tarjoamia logistisia mahdollisuuksia sekä verrattiin Suomen ja Ruotsin kansainvälisten liikenneyhteyksien eroja. Selvityksestä ilmenee, että Suomi on logistisella takamatkalla verrattuna Ruotsiin, jolla on monipuoliset kansainväliset liikenneyhteydet, mukaan lukien kiinteä rautatie- ja tieyhteys Tanskan kautta manner-Eurooppaan. Noin viisi prosenttia Ruotsin tuonnista ja viennistä kulkeekin raiteita pitkin. Junayhteyksien kilpailukykyä parantaa entisestään Tanskan ja Saksan välille vuosikymmenen lopulla valmistuva Fehmarnbelt-tunneli.  

Eurooppalainen raideleveys aina Kouvolaan saakka 

Yksi selvityksen löydöksistä on, että Suomi on lähes täydellisen irrallaan intermodaalikuljetuksista, jotka ovat yleisiä Euroopassa. Intermodaalikuljetuksissa esimerkiksi kontteja tai kuorma-autoja kuljetetaan junien kyydissä, ja niiden hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti maantie- ja merikuljetuksia pienemmät. Rail Baltican kautta Suomi kytkeytyisi eurooppalaisten intermodaalikuljetusten verkkoon.  

Rail Balticaan liitetty Itärata toisi 1 435 millimetrin raideleveyden Kouvolaan saakka ja liittäisi Kouvolassa sijaitsevan rautatie- ja maantieterminaalin eurooppalaiseen rataverkkoon. Kouvolan RR-terminaalissa rahtikontit saataisiin tehokkaasti siirrettyä eurooppalaisten junien kyytiin suomalaisista tavarajunista ja rekoista.  

”Liikenneyhteyksiä tulee tarkastella koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, ei osaoptimoituina paikallisina infrahankkeina. Nyt on kyse strategisista päätöksistä, joilla vaikutetaan Suomen kilpailukykyyn ja turvallisuuteen pitkällä aikavälillä. Aikaikkuna Suomen eurooppalaisten liikenneyhteyksien vahvistamiseksi on nyt, kun voimme hyötyä muualla EU:ssa tapahtuvasta kehityksestä”, Itärata Oy:n hallituksen puheenjohtaja Arto Räty sanoo.