Lupaviranomainen jarruttaa tarpeettomasti maalämpöön siirtymistä pohjavesialueilla
Maalämpö on viime vuosina nostanut suosiotaan myös taloyhtiöiden lämmönlähteenä. Moni taloyhtiö on päätynyt ratkaisuun kustannussyistä, mutta maalämpö voi olla myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin paikkakunnalla tarjolla oleva kaukolämpö. Pohjavesialueilla maalämpöön siirtyminen kuitenkin käytännössä pysähtyy lupaviranomaisen tulkintaan siitä, ettei pohjavesialueille tule porata energiakaivoja ollenkaan. Suomessa sijaitsee noin 5000 pohjavesialuetta.
Energiakaivon poraaminen vaatii aina rakentamisluvan. Ympäristönäkökohtien huomioiminen on erityisen tärkeää silloin, kun rakennus sijaitsee pohjavesialueella. Lain mukaan maalämpökaivojen poraaminen on sallittua myös pohjavesialueella, mutta kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan, eivätkä rakennusten omistajat eri puolilla maata tule nykytilanteessa kohdelluiksi yhdenvertaisella tavalla.
”Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ohjaavat päätöksenteon aluehallintovirastoille, ja käytäntö on johtanut siihen, ettei pohjavesialueilla tapauksesta riippumatta myönnetä lupaa energiakaivojen poraamiseen. Tämä ei ole lainsäädännön hengen mukaista”, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsy katsoo, että arvion pitäisi perustua aina tapauskohtaiseen tilanteeseen ja tutkittuun tietoon.
”Asiaa pitäisi tarkastella tapauskohtaisesti todellisten riskien ja haittojen kautta. Jos energiakaivojen asennus ja käyttö ei lisää nykyisen maankäytön aiheuttamaa riskiä, tulee lupa myöntää myös pohjavesialueella”, Pylsy sanoo.
Pohjaveden laadusta pidettävä hyvää huolta
Lähtökohtana energiakaivojen poraamiselle Kiinteistöliitto pitää sitä, että pohjavedelle ja sen laadulle ei saa aiheutua haittaa. Asiaa on selvittänyt esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus GTK, jonka tutkimusraportissa vuodelta 2021 todetaan, että energiakaivot ja niiden poraaminen eivät muodosta hallitsematonta ympäristöriskiä, kun asiat suunnitellaan huolellisesti ja hyödynnetään päätöksissä ympäristöministeriön energiakaivo-opasta. Oppaassa suositellaan varotoimena mm. 500 metrin suojaetäisyyttä energiakaivojen ja pohjavedenottamon väliin.
”Pohjavesialueille porattaviin energiakaivoihin on syytä tehdä aina riskienhallintasuunnitelma ja valvoa sen toteuttamista. Aiheesta tarvitaan lisää koulutusta ja eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Hankkeita koskevien lupapäätösten pitää pohjautua aina tutkittuun tietoon mielipiteiden sijaan, ja kategorisista kielloista on luovuttava”, Petri Pylsy toteaa.
Yhteyshenkilöt
Petri Pylsyjohtava asiantuntija (energia ja ilmasto)
Puh:09 1667 6225petri.pylsy@kiinteistoliitto.fiTietoja julkaisijasta
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto
Uusi laki ei tuo merkittäviä muutoksia taloyhtiöiden leikkipaikoista huolehtimiseen27.6.2025 13:48:39 EEST | Tiedote
Uusi laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta (185/2025) tuli voimaan toukokuussa 2025. Lain noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka tulkitsee kyseisen lain soveltuvan myös taloyhtiöiden leikkipaikkoihin.
Kiinteistöliitto tuomitsee isännöintialan kartellimenettelyt26.6.2025 11:09:39 EEST | Tiedote
Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto tuomitsee kartelliin syyllistyneiden isännöintialan toimijoiden menettelyt, jotka ovat olleet selkeästi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden etujen vastaisia. Isännöintialan maineen kannalta kartelli on ollut haitallinen, ja taloyhtiöiden luottamusta rapauttava.
Kiinteistövero eniten kasvanut kuluerä kerrostaloissa vuonna 202426.6.2025 09:10:00 EEST | Tiedote
Tilastokeskuksen 17.6. julkaiseman Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilaston mukaan kiinteistövero nousi kerrostaloissa keskimäärin runsaat 12 prosenttia vuonna 2024. Kiinteistövero oli eniten kasvanut kuluerä kerrostalokannassa. Lisäksi epävarmuus tulevasta kehityksestä on kiinteistönomistajien parissa suurta.
Hoitovastikkeiden keskinousu kolme prosenttia vuonna 202518.6.2025 09:07:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on ollut tänä vuonna kahta edellisvuotta maltillisempaa. Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on noussut noin 2,3 prosenttia. Viime vuonna lukema oli 4,3 prosenttia, ja vuonna 2023 runsaat kahdeksan prosenttia.
Ikääntyvien asuminen aiheena Kiinteistöliiton keskustelutilaisuudessa SuomiAreenassa 26.6.202517.6.2025 10:35:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvässä Suomessa koti on yhä useammin paikka, jonne jää yksin, ja josta ei pääse pois. Muistisairaudet, liikkumisen vaikeudet, yksinäisyys ja turvattomuus koskettavat satojatuhansia ihmisiä. Taloyhtiöt ovat uuden ikäpolitiikan etulinjassa. Miten rakennamme koteja, joissa huomioidaan muistin haalistuminen, arjen esteet ja tarve kuulua joukkoon? Entä jos taloyhtiö ei olisikaan pelkkä rakennus, vaan turvapaikka?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme