Talous ratkaisee taloyhtiöiden tahdon energiatehokkuuden parantamiseen

Lähes 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa, jotta he ryhtyisivät toimiin.

Yleinen taloustilanne ei ole helpottanut energia- ja ilmastoasioiden edistämistä kyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä. Lähes puolet vastaajista kertoo, että yleinen hoitomenojen kasvu on hidastanut ryhtymistä energiatehokkuushankkeisiin.

”Toisaalta toimet, joilla vaikutetaan energiatehokkuuteen esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksen muodossa, voivat olla niitä samoja, jotka pitävät asumiskustannuksia kurissa”, Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo.

Lainarahoituksen heikko saatavuus hidastaa energiatehokkuuden parantamista

Useampi kuin joka neljäs kyselyn vastaajista kertoo, että lainrahoituksen haasteet ovat vaikeuttaneet energiatehokkuuden parantamista taloyhtiössä.

”Tästä syystä onkin hienoa, että hallituksen kehysriihessä on tehty linjauksia asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksen ja myös asuintalovarauksen korotuksen kehittämisestä”, Petri Pylsy toteaa.

Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden kannattavuutta puntaroitaessa tärkeitä seikkoja vastaajille ovat toimenpiteen luotettavuus, pitkäikäisyys ja vaikutukset asumiskustannuksiin. Näkemykset ovat pysyneet samana yli 10 vuoden ajan.

Yleinen taloustilanne näkyy kyselyn vastauksissa myös niin, että vastaajat pitävät edullista urakkahintaa aikaisempaa tärkeämpänä suhteessa muihin päätöksentekoon vaikuttaviin asioihin.

Energiatehokkuustoimenpiteiltä halutaan nopeaa takaisinmaksuaikaa

Kyselyn vastaajista 2/3 on sitä mieltä, että energiatehokkuustoimenpiteen pitäisi maksaa itsensä takaisin enintään kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan noin 80 prosenttia vastaajista katsoo, että energiatehokkuustoimenpiteen alhaiset elinkaarikustannukset ovat tärkeitä tai erittäin tärkeitä.

”Valittavan toimenpiteen pitäisi maksaa itsensä takaisin ripeästi, mutta olla kuitenkin samaan aikaan myös elinkaariedullisin vertailtavista vaihtoehdoista. Tämä varmasti haastaa eri toimijoita, kuten lämmitysratkaisujen toimittajia, miettimään kustannustehokkaita ratkaisuja taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen”, Petri Pylsy pohtii.

Vastaajat kaipaavat valtion taloudellista tukea taloyhtiöille

Lähes 3/4 vastaajista on sitä mieltä, että valtion pitäisi tukea taloyhtiöiden energiatehokkuustoimia. Näkemys korostuu 1960-1990-luvun taloyhtiöissä, joissa on korjaustarpeita. Mitä uudempi taloyhtiö on, sitä vähemmän koetaan tarvetta valtion tuelle.

Pääasiallisena tukimuotona vastaajat haluaisivat energia-avustusta taloyhtiöille.

”Kehysriihessä linjattu asuinrakennusten määräaikainen 110 miljoonan euron korjausavustus vastaa tähän toiveeseen. Nyt on tärkeää, että avustuksen ehdot ja hakuprosessi saadaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta taloyhtiöt eivät jää odottelemaan avustusten selkeytymistä ja lykkäämään korjausten aloittamista. Avustusta tulisi myöntää hankkeisiin myös takautuvasti. Avustuksen ehtojen tulisi olla yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä, jotta asiat etenevät rivakasti”, Petri Pylsy sanoo.

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 27.11.-14.12.2025. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen kysely toteutettiin vuonna 2022. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 2835 vastaajaa. Vastaajat olivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsentaloyhtiöiden edustajia. Vastaajista 66 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia ja 34 prosenttia hallituksen jäseniä. Vastaajista 69 prosenttia oli asuinkerrostaloyhtiöistä ja 31 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Vastaajista pääkaupunkiseudulta oli noin 31 prosenttia, muualta Etelä-Suomesta 21 prosenttia, Länsi-Suomesta 32 prosenttia, Itä-Suomesta yhdeksän prosenttia ja Pohjois-Suomesta seitsemän prosenttia.