Kuntaliiton Normitutka paljastaa: Kuntien norminkevennyksessä ei ole onnistuttu, vaikka rahoitusta sen varjolla on leikattu
Hallituksen päätavoitteena kuntapolitiikan osalta on ollut keventää toimintaa ohjaavia normeja ja sitä kautta hakea uudenlaisia, joustavia tapoja toteuttaa palveluja eri puolilla Suomea. Kuntaliitto on selvittänyt, kuinka paljon normitusta on todellisuudessa kevennetty kuluvan hallituskauden aikana: Kuntaliiton Normitutka osoittaa, että eduskunta on tällä hallituskaudella toistaiseksi antanut kunnille 14 uutta velvoitetta ja vähentänyt 17 velvoitetta.
– Tähän mennessä päätetyt kuntien normien kevennykset eivät tosiasiallisesti vähennä kuntien työtä eikä hallinnollista taakkaa juuri ollenkaan. Osa kevennyskohteista saattaa jopa lisätä kuntien työtä. Kuntien näkökulmasta hallituksen norminpurkuhanke on siis toistaiseksi epäonnistunut, eikä lisää luottamusta valtionhallinnon ohjaukseen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi tilannetta Normitutkan tulosten pohjalta.
Karhunen muistuttaa, että valtio on jo etukäteen norminpurun varjolla leikannut kuntien rahoitusta 23 miljoonalla eurolla.
– Tähän mennessä päätetyt norminkevennykset eivät tuo leikkauksia vastaavia säästövaikutuksia, eli etukäteen tehty valtionosuusleikkaus tulee poistaa, Karhunen vaatii.
Kuntaliiton Normitutkassa on listattu kaikki eduskunnan hyväksymät kunnille asetetut uudet tehtävät ja velvoitteet sekä kevennetyt tehtävät ja velvoitteet. Selvityskohteena olivat laeilla kunnille asetetut velvoitteet ajanjaksolla 20.6.2023 – 14.2.2025. Tarkastelusta on rajattu pois asetukset.
– Kuntaliitolle ja kunnille on tärkeää selvittää norminpurun reaalitilanne, eli se, mitä lakeja ja velvoitteita on jo päätetty keventää sekä lisätä. Toivomme, että kaikki vielä valmistelussa olevat normispurkuun tähtäävät toimet etenevät käytäntöön, Karhunen lisää.
Julkisuudessa liikkuu tällä hetkellä aiheesta ristiriitaista tietoa. Kuntaliitto tarjoaa julkiseen keskusteluun oman laskelmansa, joka pohjautuu todelliseen tilanteeseen, ei arvioihin tulevista päätöksistä eikä päällekkäisiä tietoja.
– Kuntaliitto toivoo, että jatkossa keskustelua käytäisiin merkittävistä sääntelyn kevennyksistä tai edes niiden kokeilemisesta. Toivomme myös, että ehdotusten määrän sijaan tarkasteltaisiin aidosti kuntien sääntelyn keventämiseksi saavutettuja tuloksia, toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Kuntaliitto jatkaa uusien tehtävien ja velvoitteiden sekä niiden kustannusvaikutusten seuraamista koko hallituskauden ajan.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Kuntapolitiikan ja -johtamisen johtaja Sini Sallinen, p. 050 464 5662
Erityisasiantuntija Ville Nieminen, p. 050 564 6622
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Vuoden ilmastokunta 2025 on Vaasa22.5.2025 14:40:00 EEST | Tiedote
Kuntaliitto palkitsi Vaasan kaupungin vuoden ilmastokuntana Kuntien ilmastokonferenssissa Turussa 22.5.2025. Kuntaliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Valintakriteerit perustuvat kuntien hiilineutraaliustyön tuloksiin. Palkitun kunnan tulee tehdä vaikuttavaa ja vastuullista viestintää, olla sitoutunut muutokseen sekä tuottaa konkreettisia tuloksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme