Toimeentulotuen kokonaisuudistuksella ei saa lisätä lapsiperheiden köyhyyttä
Suomen köyhyydenvastainen verkosto EAPN-Fin ja verkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä pitävät Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman toimeentulotuen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän loppumuistiota erittäin huolestuttavana. Lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta muistio sisältää useita kohtia, jotka uhkaavat perheiden hyvinvointia ja toimeentuloa sekä lapsen oikeuksien toteutumista.

Tammikuussa 2025 julkaistu muistio toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta pohjautuu Orpon (kok.) hallitusohjelmatavoitteisiin, joiden mukaan toimeentulotukea tarvitsevien määrä pyritään puolittamaan ja säästämään julkisen talouden menoja 100 miljoonalla eurolla.
Työryhmän muistio sisältää paljon ehdotuksia, mutta lähinnä aikuisnäkökulmasta tarkasteltuna. Pidämme merkittävänä puutteena, ettei lapsia huomioida muistiossa tarkemmin - etenkin, koska muistion ehdotuksilla on merkittäviä vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.
Toimeentulotuen saamista pidetään yhtenä lapsiperheiden köyhyyden mittarina. Erityisesti pitkäkestoinen toimeentulotuen saanti kertoo pitkittyneistä toimeentulovaikeuksista. Lapsiperheiden kohdalla toimeentulotuen saaminen tarkoittaa hyvin niukilla taloudellisilla resursseilla elämistä.
Suomessa asuvista lapsista lähes 10 prosenttia asuu toimeentulotukea saavissa perheissä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että toimeentulotuen kaltaisen viimesijaisen taloudellisen tuen uudistusprosessissa arvioidaan vaikutuksia lapsiin ja varmistetaan, että uudistukset eivät riko YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvollisuutta varmistaa lapsille oikeus riittävään elintasoon.
Laissa toimeentulotuesta säädetään, että toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo, edistää itsenäistä selviytymistä ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Näin turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Näitä periaatteita ei tule heikentää toimeentulotuen kokonaisuudistuksessa.
Yksinhuoltajatalouksien asemaa ei saa heikentää
Kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista vuonna 2023 yksinhuoltajien osuus oli 10,9 prosenttia eli lähes 30 000 kotitaloutta. Yksinhuoltajatalouksien tilanne on jo ennen toimeentulotuen uudistusta ollut vaikea.
Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2024 tekemän sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arvioinnin mukaan yksinhuoltajataloudet ovat yksi niistä ryhmistä, johon on kohdistunut eniten tulonmenetyksiä hallituksen tekemissä sosiaaliturvaleikkauksissa. Olemme huolissamme, että muistiossa esitetyt ehdotukset ja sanktiot näyttävät osuvan jälleen kerran yhden vanhemman perheisiin, joiden toimeentuloa kuormittavat eniten elinkustannusten ja asumisen kustannusten nousu.
Toimeentulotuessa tulee ottaa huomioon lapsen oikeus elatukseen, ja sen varmistaminen jättämällä elatustuki tai -apu huomiotta tulona toimeentulotuessa. Yhden vanhemman perheissä 150 euron etuoikeutettu tulo on merkittävä apu talouteen ja se tulee säilyttää. Poisto voi esimerkiksi estää osa- ja tilapäistyön tekemisen ja tehdä paluun työelämään vaikeammaksi. Vähäisiksi katsottavat ansiotulot, avustukset ja perheiden nuorten kesätyö- ja muut ansiot on pidettävä jatkossakin tuloina, joita ei toimeentulotuessa huomioida.
Työryhmän ehdotuksessa toimeentulotukea saavien olisi jatkossa haettava kokoaikaista työtä. Kokoaikatyön hakemiseen pakottaminen ja osa-aikatyön sanktioiminen vaikeuttaisivat yhden vanhemman perheiden sekä erityislasten ja paljon sairastavien perheiden asemaa. Osa-aikatyö on monelle vanhemmalle ainoa mahdollisuus tehdä töitä sekä tärkeä henkireikä ja arjen jaksamisen tuki.
Kokopäivätyötä ei voi tehdä esimerkiksi vuorotyössä, jos pienille koululaisille ei ole tarjolla lakisääteistä vuorohoitoa tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa, joka ei pysty olemaan hoidossa kokopäiväisesti.
“Ennen kuin vanhemmilta vaaditaan kokoaikatyön tekemistä monimuotoisissa perhetilanteissa, on lainsäädännöllä varmistettava, että lasten hoivapalvelut, esimerkiksi lakisääteinen vuorohoito pienille koululaisille sen mahdollistavat.” (Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kysely vanhemmille, 2025)
Työnhakuvelvollisuus tuleekin olla vain niillä toimeentulotuen saajilla, jotka voivat tosiasiallisesti ottaa vastaan työtä. On myös hyvä huomioida, että diakoniatyöntekijöille alkuvuodesta 2025 tehdyn kyselyn perusteella kokoaikatyön hakemisen velvoittavuuden pelätään lisäävän ahdistusta ja mielenterveyden ongelmia, mikä haastaa työkykyä entisestään.
“Monet asiakkaat ovat työttömyysturvalain määritelmän mukaan työkykyisiä, mutta todellisuudessa ei psyykkisen tai fyysisen terveydentilan tai arjen muiden haasteiden (erityislapset kotona tms.) vuoksi kykene kokopäivätyöhön. Osa-aikatyöstä ei saa rangaista. Se voi auttaa "kuntoutumaan" kohti kokoaikaista työtä. Lisäksi osa-aikatyön tekeminen on parempi vaihtoehto kuin täysin työttömänä, Kelan päivärahalla, oleminen.” (Diakoniatyöntekijöille suunnattu kysely, 2025)
Sairastavia perheitä ei tule ajaa entisestään ahtaammalle
Kelan tutkimuksen mukaan toimeentulotuen saajat sairastavat keskimäärin enemmän kuin muu väestö. Heillä on siksi enemmän tarvetta lääkkeille ja sairaanhoitoon liittyville matkoille. He käyttävät myös muuta väestöä yleisemmin erilaisia julkisia terveyspalveluita ennemmin kuin yksityisiä ja työterveyspalveluita.
Pienituloisilla on tutkimusten mukaan vaikeuksia kattaa lääkemenojaan. Toimeentulotuen saajina heidän tilanteensa helpottuu, koska heille korvataan esimerkiksi sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuuosuudet ja useimmat tarpeellisiksi katsotut reseptilääkkeet.
ITLAn mukaan perheiden kokemista elämäntapahtumista erityisesti vanhempien sairastuminen lisää toimeentulotukiasiakkuuden riskiä. Esimerkiksi isän psyykkinen sairastuminen yhdistyy viisinkertaiseen riskiin siirtyä toimeentulotuelle sairastumista seuraavana vuonna.
Muistutamme, että toimeentulotukea tarvitsevien perheiden taloudellinen tilanne on erityisen kuormittava, jos perheen lapset ovat pitkäaikaissairaita, ja sairastavat esimerkiksi diabetesta ja syöpää. Vielä vaikeampaa perheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta on, jos sekä vanhemmat että lapset ovat pitkäaikaissairaita. Toimeentulotuen uudistuksessa on varmistettava, ettei sairastavien perheiden taloudellinen tilanne heikkene ja että perheet saavat tarvitsemansa taloudellisen tuen lääke- ja sairaanhoitokustannuksiin.
Lapsen oikeudesta riittävään elintasoon on pidettävä kiinni
Toimeentulotukiuudistuksen muistiossa säästöjä on haettu velvoittavuutta lisäämällä ja toimeentulotuen määrän alentamismahdollisuuksia laajentamalla. Suunta on mielestämme väärä ja kuvastaa toimeentulotuen rankaisevaa luonnetta.
Työryhmän ehdotuksessa hakijalta, joka ei hae kokoaikatyötä tai täytä muita työnhakuvelvoitteita, voidaan toimeentulotuen perusosasta leikata jopa puolet pois. Tällöin leikkautuisi myös lasten oikeus riittävään elintasoon. Ehdotus on siksi lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta erittäin huolestuttava. Lapsilta ei tule vähentää tai ottaa sosiaaliturvaa pois aikuisten käyttäytymisen ja olosuhteiden vuoksi.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta lisätä velvoittavuutta tekemällä mahdolliseksi toimeentulotuen epääminen hakijalta, joka kieltäytyy tarjotusta työstä, koulutuksesta, palvelusta tai velvoitteesta. Toimeentulotuen epääminen kokonaisuudessaan rikkoo perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaista oikeutta ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tätä mahdollisuutta toimeentulotuen epäämiseen ei tule edistää.
Toimeentulotuelta tarvitaan ennen kaikkea joustavuutta huomioida erilaiset elämäntilanteet sekä hakijan mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut, ohjaus ja tuki, jotta hän voi elää ihmisarvoista elämää ja toimia yhteiskunnassa sen täysipainoisena jäsenenä. Lapsiperheiden kohdalla tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta köyhyyden pitkäkestoisuuteen ja periytyvyyteen voidaan puuttua. Pienituloisia lapsiperheitä tukemalla voidaan taata lapsille vakaat elinolot ja mahdollisuudet hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamiseen.
“On ihmeellistä, miten työkykyä katsotaan Suomessa niin mustavalkoisesti, pitäisi olla joko täysin terve ja kokoaikatyöhön pystyvä, tai niin sairas ettei pysty mihinkään työhön. Todellisuus ei ole mustavalkoista!” (Diakoniatyöntekijöille suunnattu kysely, 2025)
Yhteyshenkilöt
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin
Sanna Tiivola, puheenjohtaja, 050 407 9702, sanna.tiivola@vvary.fi
Aino Sarkia, lapsiperheköyhyystyöryhmän puheenjohtaja, 050 575 0289, aino.sarkia@pelastakaalapset.fi
Kuvat

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin
EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä seuraa lapsiperheiden ja lasten köyhyystilannetta Suomessa, kerää ja jakaa tietoa sekä pyrkii nostamaan teeman keskusteluun ja vaikuttamaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Ryhmään kuuluu yli 20 jäsentä, jotka edustavat muun muassa kolmatta sektoria sekä tutkimuslaitoksia. Mukana on myös kokemusasiantuntijoita.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pelastakaa Lapset ry
Gazaan on julistettu nälänhätä – lapset nääntyvät silmiemme edessä22.8.2025 15:27:30 EEST | Tiedote
Ainakin 132 000 alle viisivuotiasta lasta Gazassa on vaarassa kuolla akuuttiin aliravitsemukseen. Uudet tiedot vahvistavat nälänhädän Gazan kaupungissa ja varoittavat sen todennäköisestä leviämisestä tulevien viikkojen aikana, kertoo Pelastakaa Lapset.
Avustustyö yhä vaarallisempaa – vuosi 2025 matkalla synkimmäksi19.8.2025 02:01:00 EEST | Tiedote
Keskimäärin yksi humanitaarisen avun työntekijä on kuollut, loukkaantunut, siepattu tai pidätetty joka päivä vuodesta 2000 lähtien. Kuluvasta vuodesta on tulossa seurantahistorian pahin.
Yksinäisyys heikentää lasten digiarkea – Pelastakaa Lapset selvitti yli 10 000 viidesluokkalaisen digiturvataitoja13.8.2025 08:13:33 EEST | Tiedote
Pelastakaa Lasten Huippula-kyselyssä saadut yli 10 000 viidesluokkalaisen vastaukset paljastavat, että erityisesti yksinäisyyttä usein kokevien lasten digihyvinvointi on muita lapsia heikompaa. Parhaiten viidesluokkalaiset hallitsevat digiarjen tasapainoon, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Sen sijaan osaaminen oli heikompaa kysymyksissä, jotka kartoittivat oppilaiden toimintaa sosiaalisessa mediassa tai digipelien parissa sekä heidän kykyään hallita keskittymistä ja digihäiriöitä kotiläksyjen aikana.
Gaza: Yli 40 % Pelastakaa Lasten klinikoilla hoidetuista raskaana olevista ja imettävistä naisista on aliravittuja5.8.2025 13:04:22 EEST | Tiedote
Yli neljä kymmenestä (43 %) raskaana olevasta ja imettävästä naisesta, jotka hakeutuivat hoitoon Pelastakaa Lasten klinikoille Gazassa heinäkuussa, oli aliravittuja. Jotkut imettävät äidit ovat niin epätoivoisia, että he pyytävät äidinmaidonkorviketta varmistaakseen lastensa henkiinjäämisen, jos he itse menehtyvät, kertoo Pelastakaa Lapset.
Järjestöjen kannanotto: Gazan laajamittaiset nälkäkuolemat ovat torjuttavissa, jos siihen annetaan mahdollisuus31.7.2025 14:50:24 EEST | Tiedote
Hätä Gazassa on kasvanut ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Turvalliset alueet ja mahdollisuudet saada ravintoa ja muuta elintärkeää apua ovat kutistuneet miltei olemattomiksi, sillä alueelle sallitun humanitaarisen avun määrä on täysin riittämätön ja avustustyön olosuhteet eivät ole turvalliset. Myös koko terveydenhuolto Gazassa on romahtanut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme