Urheiluun liittyvien aivotärähdysten arviointityökalut saatavilla nyt suomeksi
Päävamman saaneen urheilijan arviointilomake (SCAT6) on helppokäyttöinen työkalu urheilijoiden terveydenhuollosta vastaavien henkilöiden käyttöön. Maallikoille suunnattu työkalu (CRT6) puolestaan auttaa valmentajia ja huoltojoukkoja tunnistamaan aivotärähdykset.

Asiantuntijatyöryhmä on suomentanut urheilussa sattuvien aivotärähdysten arviointiin suunnitellun kansainvälisen Sport Concussion Assessment Tool (SCAT) -työkalun uusimman version SCAT6:n, sekä aivotärähdysten tunnistamisen maallikkotyökalun Concussion Recognition Tool (CRT6). Työkalut helpottavat ja yhtenäistävät aivotärähdysten tunnistamista ja vakavuuden arviointia suomalaisissa urheiluympäristöissä.
Urheilusuoritus keskeytettävä aivotärähdystä epäiltäessä
Epäiltäessä urheilijan aivotärähdystä, urheilusuoritus on välittömästi keskeytettävä, eikä urheilija saa jatkaa urheilusuoritusta. Päävamman sattuessa on ensin arvioitava tilanteen vakavuus. Hätätilanteessa on aloitettava välittömästi ensiaputoimet. Jos kyseessä ei ole hätätilanne, urheilijan voi siirtää tarkemmin arvioitavaksi rauhallisempaan paikkaan. Vamman vakavuutta arvioitaessa voidaan käyttää apuna SCAT-työkalua.
Suomennettu työkalu kaikkien saatavilla
SCAT-työkalun avulla arvioidaan päävamman saaneen urheilijan oireita ja toimintakykyä vakioidusti ja järjestelmällisesti. Arvioinnin tekeminen SCAT6:n avulla kestää oikein tehtynä vähintään 10–15 minuuttia. Arviointi tulisi tehdä 72 tunnin kuluessa, mutta viimeistään seitsemänteen päivään mennessä päävammasta.
Alkuperäinen SCAT-työkalu julkaistiin vuonna 2005. Työkalua päivitetään säännöllisesti ajantasaista tietoa vastaavaksi. SCAT6-työkalu sisältää päivityksiä muun muassa koordinaatiota, motoriikkaa ja kognitiota mittaaviin testeihin. Suomennos on vapaasti saatavilla ja ladattavissa terve urheilija.fi-sivustolla.
Aivotärähdysten tunnistustyökalu maallikoille
Aivotärähdysten tunnistustyökalu CRT6 on puolestaan tarkoitettu valmentajien, huoltajien ja vanhempien apuvälineeksi. Työkalun avulla on tarkoitus tunnistaa ja ohjata hoitoon sellaisen päävamman saaneet urheilijat, jotka tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisen tarkempaa arviota.
Tutkittu tieto valmennuksen tueksi
Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin koordinoiman Terve urheilija -ohjelman tarkoituksena on jakaa tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa urheilijan terveyteen liittyvistä teemoista. Kaikki materiaalit ovat ilmaisia ja vapaasti hyödynnettävissä.
– Toivomme, että mahdollisimman monet urheilijoiden parissa työskentelevät ammattilaiset löytävät aivotärähdysten arviointityökalun ja käyttävät sitä kehittämään urheilijoiden vakavien vammojen tunnistamista ja hoitoa, sanoo Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimus- ja kehittämisjohtaja dosentti Mari Leppänen.
SCAT6- ja CRT6-työkalut on kääntänyt suomeksi asiantuntijatyöryhmä, johon kuuluvat liikuntalääketieteen erikoislääkärit LT Timo Hänninen ja LT Kerttu Toivo, neurologian erikoislääkäri LT Kristiina Laaksonen, neurokirurgian erikoislääkäri dosentti Teemu Luoto, yleislääketieteen erikoislääkäri LL Juuso Orava, neuropsykologi PsT Kati Peltonen, työterveyshuollon erikoislääkäri LT Markku Tuominen ja fysioterapeutti FT Matti Vartiainen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo Hänninen
liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori
p. 040 588 2621
timo.hanninen(a)fimnet.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen urheilulääkäriasema (Taula) on UKK-instituutin yhteydessä toimiva liikunta- ja urheilulääketieteen asiantuntija- ja tutkimuskeskus. Taulan tutkimustoiminnan painopiste on liikuntaturvallisuuden edistäminen koko väestössä. Taula on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, jotka yhdessä muodostavat urheilijoiden, aktiiviliikkujien sekä koko väestön terveyttä ja hyvinvointia tutkivan ja edistävän asiantuntijaverkoston.
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Huippukokous asetti ensimmäisenä maailmassa tavoitteen fyysisen toimintakyvyn tasolle14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Toimintakykyinen Suomi -huippukokous kokosi 14.1.2026 Finlandia-talolle Suomen ylimmän poliittisen ja yritysjohdon sekä keskeiset asiantuntijat keskustelemaan tulevaisuuden toimintakyvystä. Huippukokouksessa hyväksyttiin parlamentaarinen julkilausuma, jonka tavoitteena on nostaa fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Suomi on ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen tällaisen tavoitteen.
Uusi indeksi suomalaisten fyysisestä toimintakyvystä14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin kehittämä indeksi kuvaa suomalaisten aikuisten fyysistä toimintakykyä mitattujen tietojen perusteella. Se yhdistää kymmenen osatekijää kehon koostumuksesta, fyysisestä kunnosta sekä liikkumisesta ja paikallaanolosta koko vuorokauden ajalta. Uusi indeksi pohjautuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimukseen ja mahdollistaa toimintakyvyn muutosten seurannan ajan myötä.
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Jyväskylän seudulla – yli 2 000 aikuista kutsuttu mittauksiin7.1.2026 07:04:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimuksessa kerätään tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä siitä, miten nämä osa-alueet ovat muuttuneet. Jyväskylän alueelta tutkimukseen on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
KunnonKartta-tutkimus alkaa Turun seudulla – kutsu mittauksiin yli 2 000 aikuiselle13.11.2025 07:02:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimus tuottaa tietoa myös paikallaanolosta, unesta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Turun seudulta on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
Runsas valveaikainen makoilu ja loikoilu ovat yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin19.10.2025 19:10:45 EEST | Tiedote
Valveaikaisen makoilun ja loikoilun yhteydet sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja yksittäisiin sydänterveyden riskitekijöihin poikkeavat lyhyiden istumisjaksojen ja seisomisen yhteyksistä. Paikallaanolon eri osatekijöitä on tärkeää mitata ja arvioida erikseen, ei yhtenä paikallaanolon kokonaisuutena. Tämä selvisi UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen julkaisussa, jossa tarkasteltiin liikemittarilla mitatun paikallaanolon osatekijöiden yhteyksiä sydänterveyden osoittimiin työikäisillä aikuisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
