Tampereen yliopisto

Lapsuuden aivovammat voivat vaikuttaa koulutustasoon aikuisena – pelkkä aivotärähdys voi riittää

Jaa

Tampereen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että päähän kohdistunut isku saattaa vaikuttaa ratkaisevasti lapsen tai nuoren tulevaan koulutukseen ja sitä kautta työuraan. Pelkällä lievänä pidetyllä aivotärähdyksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Lapsi jääkiekkokypärässä seisoo ulkona kirkkaassa valossa. Taustalla on maalivahti.
Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Lapsuudessa saadut aivovammat voivat vaikuttaa koulutukseen pitkällä aikavälillä, selviää Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Julius Möttösen tutkimuksesta. Tutkimuksessa verrattiin aivovamman saaneita 0–17-vuotiaita samanikäisiin lapsiin ja nuoriin, jotka olivat saaneet raajavammoja, kuten nilkan tai ranteen murtumia.

Tulokset osoittavat, että aivovamman saaneet saavuttivat alhaisemman koulutustason 20-vuoden seurannassa kuin raajavammoja saaneet.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisterin sekä koulutustietorekisterin tietoja vuosilta 1998–2018. Rekistereistä poimittiin 8 487 henkilöä, joilla oli diagnosoitu aivovamma. Heitä verrattiin 15 552 henkilöön, joilla oli ollut nilkan tai ranteen murtuma. Seurannan päättyessä osallistujien tuli olla vähintään 26-vuotiaita, jotta vaikutusta koulutustasoon voitaisiin tarkastella mahdollisimman luotettavasti.

Aivovamman saaneilla oli pienempi todennäköisyys suorittaa korkea-asteen tutkinto kuin vertailuryhmällä. Spesifimmän aivojen sisäisen vammadiagnoosin saaneet jäivät todennäköisemmin kokonaan ilman korkea-asteen koulutusta verrattuna niihin, joilla oli lievempi aivotärähdys.

Erityisen merkillepantavaa on se, että jo pelkkä yksittäinen aivotärähdys voi vaikuttaa koulutustasoon. Aivotärähdyksen saaneet potilaat jäivät seurannassa selkeästi matalammalle koulutustasolle kuin raajavammoja saaneet potilaat.

– Lievää yksittäistä aivotärähdystä pidetään varsin harmittomana tapahtumana, mutta tutkimuksemme viittaa siihen, että sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia oppimiseen ja ajattelukykyyn. Tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sekä terveydenhuollossa että kouluissa, Möttönen huomauttaa.

Tutkimus korostaakin tarvetta tarjota aivovamman saaneille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen paremmin tukea ja tietoa. Näin saadaan turvattua tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä elämässä.

Tutkimusartikkeli Impact of childhood traumatic brain injury on educational attainment in Finland from 1998 to 2018: A retrospective register-based nationwide cohort study julkaistiin European Journal of Epidemiology -aikakauslehdessä 23.3.2025.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lapsi jääkiekkokypärässä seisoo ulkona kirkkaassa valossa. Taustalla on maalivahti.
Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye