Varpuslinnut menettäneet ”nälkähormonin” – tutkijat hämmästyivät
Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että varpuslinnut ovat menettäneet "nälkähormonin" eli greliinin, joka on yksi tärkeimmistä selkärankaisten ruoanottoa säätelevistä hormoneista. Tutkijat olivat ällistyneitä löydöstään, joka johti Oulun yliopiston geneetikko Stefan Prostin ja kollegoiden perusteelliseen ja pitkäjänteiseen varpuslintujen perimän tutkimiseen. Tulokset voivat avata biolääketieteeseen uusia tutkimusväyliä.

Nälkää, syömistä ja rasvan kertymistä säätelevät hormonijärjestelmät ovat selkärankaisilla hyvin vakiintuneita. Nisäkkäillä esimerkiksi rasvasolujen tuottama leptiini vähentää ruokahalua, ja järjestelmän häiriöt voivat johtaa aineenvaihduntasairauksiin ja lihavuuteen.
Muutama vuosi sitten kuitenkin havaittiin, että linnuilta on kadonnut leptiinijärjestelmä evoluution aikana. Nyt uudessa tutkimuksessa huomattiin, että varpuslinnut ovat menettäneet myös järjestelmän toisen tärkeän hormonin, greliinin. Tutkijat yllättyivät havaitessaan, että lähes kaikki varpuslinnut, joka on suurin linturyhmä ja johon kuuluu 60 prosenttia kaikista lintulajeista, on menettänyt myös tämän hormonin.
”Tutkimusryhmämme muissa tutkimuksissa havaittiin, että greliinillä voisi olla keskeinen rooli lintujen muuttokäyttäytymisen ohjaamisessa. Olimme siis tyrmistyneitä, kun emme löytäneet greliiniä yhden kohdelajimme, lehtokertun, perimästä!” sanoo Leonida Fusani, jonka tutkimusryhmä johti tutkimusta Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston Konrad Lorenzin etologian instituutissa ja Wienin yliopiston käyttäytymis- ja kognitiivisen biologian laitoksella.
Tämän jälkeen tutkimusryhmä etsi perusteellisesti greliiniä eri menetelmillä. Esimerkiksi bioinformatiikan avulla selattiin muiden lintulajien genomeja. Biokemian menetelmillä analysoitiin varpuslinnuista otettuja näytteitä, joita verrattiin viiriäisten ja kyyhkyjen näytteisiin, joilla on greliiniä. ”Vaikka käytimme laajoja lähteitä ja tutkimusmenetelmiä, emme onnistuneet löytämään greliiniä koodaavia geenejä minkään varpuslinnun dna:sta”, raportoi genomitutkimuksen tehnyt Oulun yliopiston apulaisprofessori Stefan Prost.
Tutkimuksen tulokset ovat läpimurto lintujen fysiologian tutkimuksessa ja avaavat tärkeitä uusia tutkimusväyliä biolääketieteeseen. ”Varpuslinnut ovat ainutlaatuisia siinä mielessä, että ne kasvattavat ruumiinpainoaan 100 prosenttia keräämällä valtavasti rasvaa ennen muuttomatkoja, mutta palaavat kuitenkin helposti normaalipainoonsa muutamassa päivässä muuton päätyttyä”, Fusani sanoo. ”Leptiinin ja greliinin häviäminen näyttää liittyvän tähän poikkeukselliseen muovautumiskykyyn. Ymmärrys siitä, miten linnut onnistuvat hallitsemaan kehon rasvapitoisuutta, voisi olla erittäin hyödyllistä, kun pyritään puuttumaan yleisiin terveysongelmiin, kuten lihavuuteen ja syömishäiriöihin”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Stefan Prost, 050 5766 384, Stefan.Prost@oulu.fi, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme