Lapsiuhritutkimus selvittää lasten kokemaa väkivaltaa
25.3.2025 12:24:39 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tampereen yliopisto toteuttaa seuraavan kansallisen Lapsiuhritutkimuksen vuosina 2025-2026 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut -kokonaisuutta. Aikaisempien Lapsiuhritutkimusten tuloksia on käytetty laajasti päätöksenteossa sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä.

Lapsiuhritutkimus on kansallisesti edustava kyselytutkimus, joka kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia väkivallasta, uhkailusta ja kiusaamisesta eri elämänalueilla. Väkivalta kattaa esimerkiksi perheessä ja yleisillä paikoilla koetun väkivallan sekä internetissä kohdatun häirinnän ja väkivallan.
Tutkimus tuo tärkeää tietoa esimerkiksi nuorisorikollisuuden kehityksestä uhrien näkökulmasta.
Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2022 (sitä edeltävät vuosina 2013 ja 2008), jolloin siihen osallistui noin 6 800 suomen- ja ruotsinkielistä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Keskeisimpinä tuloksina raportoitiin perheväkivallan ja seksuaaliväkivallan yleistymisestä. Sen sijaan lapset ja nuoret raportoivat kokevansa kodin ulkopuolisen turvallisuuden parantuneen vuodesta 2013.
– Lapsiuhritutkimus on ainoa kansallinen kysely, joka selvittää näin laajassa mittakaavassa lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia. Säännöllisin väliajoin toteuttava tutkimus antaa meille myös tärkeää tietoa uhrikokemusten ajallisista muutoksista. Edellinen kyselykerta osui koronakriisin loppuun ja nyt onkin äärimmäisen mielenkiintoista nähdä mikä on kehityksen suunta, Lapsiuhritutkimuksesta vastaava tutkija Laura Mielityinen toteaa.
Vastaukset ovat entistä tärkeämpiä – tietoa myös hyvinvointialueille
Viime aikoina kansalliset kyselyt ovat kohdanneet haasteita, sillä koulujen kyselypaine on kasvanut ja yhä useampi koulu kieltäytyy osallistumasta tutkimuksiin. Tällä kertaa otos on aiempia vuosia isompi, jotta vastaajia saadaan riittävästi. Lisäksi kansallisista kyselyistä vastaavat tutkijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kyselyjen tasapainottamiseksi niin, että esimerkiksi kouluterveyskyselyn väkivaltaa koskevia kysymyksiä on vähennetty, koska niistä kysytään laajasti Lapsiuhritutkimuksessa.
– Siksi onkin tärkeää, että mahdollisimman moni kuudes- ja yhdeksäsluokkalainen vastaa Lapsiuhritutkimukseen, Mielityinen painottaa.
Kun vastaajamäärä on tarpeeksi suuri, uhrikokemuksia voidaan tarkastella myös aluehallintovirastojen tasolla, jolloin myös hyvinvointialueet saavat hyödyllistä tietoa alueensa lasten ja nuorten hyvinvoinnista mikä mahdollistaa palveluiden kohdentamisen tehokkaasti.
Lapsiuhritutkimuksen aineistonkeruu toteutetaan helmikuussa 2026, ja tuloksista julkaistaan raportti sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjassa joulukuussa 2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Laura Mielityinen
laura.mielityinen@tuni.fi
050 596 8229
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme