Lapsiuhritutkimus selvittää lasten kokemaa väkivaltaa
Tampereen yliopisto toteuttaa seuraavan kansallisen Lapsiuhritutkimuksen vuosina 2025-2026 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Turvalliset kadut -kokonaisuutta. Aikaisempien Lapsiuhritutkimusten tuloksia on käytetty laajasti päätöksenteossa sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämisessä.

Lapsiuhritutkimus on kansallisesti edustava kyselytutkimus, joka kartoittaa lasten ja nuorten kokemuksia väkivallasta, uhkailusta ja kiusaamisesta eri elämänalueilla. Väkivalta kattaa esimerkiksi perheessä ja yleisillä paikoilla koetun väkivallan sekä internetissä kohdatun häirinnän ja väkivallan.
Tutkimus tuo tärkeää tietoa esimerkiksi nuorisorikollisuuden kehityksestä uhrien näkökulmasta.
Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2022 (sitä edeltävät vuosina 2013 ja 2008), jolloin siihen osallistui noin 6 800 suomen- ja ruotsinkielistä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Keskeisimpinä tuloksina raportoitiin perheväkivallan ja seksuaaliväkivallan yleistymisestä. Sen sijaan lapset ja nuoret raportoivat kokevansa kodin ulkopuolisen turvallisuuden parantuneen vuodesta 2013.
– Lapsiuhritutkimus on ainoa kansallinen kysely, joka selvittää näin laajassa mittakaavassa lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia. Säännöllisin väliajoin toteuttava tutkimus antaa meille myös tärkeää tietoa uhrikokemusten ajallisista muutoksista. Edellinen kyselykerta osui koronakriisin loppuun ja nyt onkin äärimmäisen mielenkiintoista nähdä mikä on kehityksen suunta, Lapsiuhritutkimuksesta vastaava tutkija Laura Mielityinen toteaa.
Vastaukset ovat entistä tärkeämpiä – tietoa myös hyvinvointialueille
Viime aikoina kansalliset kyselyt ovat kohdanneet haasteita, sillä koulujen kyselypaine on kasvanut ja yhä useampi koulu kieltäytyy osallistumasta tutkimuksiin. Tällä kertaa otos on aiempia vuosia isompi, jotta vastaajia saadaan riittävästi. Lisäksi kansallisista kyselyistä vastaavat tutkijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kyselyjen tasapainottamiseksi niin, että esimerkiksi kouluterveyskyselyn väkivaltaa koskevia kysymyksiä on vähennetty, koska niistä kysytään laajasti Lapsiuhritutkimuksessa.
– Siksi onkin tärkeää, että mahdollisimman moni kuudes- ja yhdeksäsluokkalainen vastaa Lapsiuhritutkimukseen, Mielityinen painottaa.
Kun vastaajamäärä on tarpeeksi suuri, uhrikokemuksia voidaan tarkastella myös aluehallintovirastojen tasolla, jolloin myös hyvinvointialueet saavat hyödyllistä tietoa alueensa lasten ja nuorten hyvinvoinnista mikä mahdollistaa palveluiden kohdentamisen tehokkaasti.
Lapsiuhritutkimuksen aineistonkeruu toteutetaan helmikuussa 2026, ja tuloksista julkaistaan raportti sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjassa joulukuussa 2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Laura Mielityinen
laura.mielityinen@tuni.fi
050 596 8229
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme