Kolmannes kuntien tietohallinto- ja ICT-menoista poistui soten mukana kunnilta – menoissa nousupainetta muun muassa ohjelmistomenojen kasvun ja tietoturvavaatimusten takia
26.3.2025 13:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
SOTE-siirtymän yhteydessä kuntien tietohallinto- ja ICT-henkilöstössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntien ICT-menot kuitenkin putosivat kolmanneksella. Kunnat olettavat tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrän pysyvän ennallaan mutta ICT-käyttömenojen kasvavan lähivuosina. Tiedot selviävät kuntien digitalisaatiokartoituksesta, jonka kuntien tietohallinto- ja ICT-palveluiden organisoitumista ja kehittämistä, taloutta sekä hankintoja käsittelevät osiot julkaistiin tänään.
- Kuntien palveluiden digitalisointi jatkuu ja laajenee. Tämä vaatii panostuksia tietohallinto- ja ICT-palveluihin sekä niiden tietoturvaan ja tietosuojaan, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Martti Setälä.
Kuntien ICT-henkilöstömäärä on laskenut
Kuntien palkkalistoilla olevan päätoimisen tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrä on laskenut. Kuntien digitalisaatiokartoituskyselyyn vastanneiden Manner-Suomen kuntien keskimääräinen päätoimisen tietohallinto- ja ICT-henkilöstön määrä oli 8,0 henkilötyövuotta vuonna 2024. Vuonna 2021 kuntien tietohallinnossa työskenneltiin 10,3 henkilötyövuoden verran ja 2018 noin 13,2 henkilötyövuoden verran.
– Luultavasti osan muutoksesta selittää sote-uudistus. Toisaalta osassa Suomea sote-palvelut ovat jo aiemmin toimineet kuntien ulkopuolella kuntayhtymässä. Henkilöstön määrä on vähentynyt hieman kaikenkokoisissa kunnissa, mutta merkittävästi vain yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Martti Setälä.
Erikokoisten kuntien välillä on suuria eroja henkilömäärässä. Yli 100 000 asukkaan kunnissa henkilömääräkeskiarvo on 72,6 henkilötyövuotta. Helsingin kaupunki nostaa tämän kuntaryhmän henkilöstökeskiarvoa merkittävästi.
Tulosten pohjalta voi arvioida, että Manner-Suomen kunnissa oli päätoimista tietohallinto- ja ICT-henkilöstöä noin 1425 henkilötyövuoden verran vuonna 2024.
Suurin osa vastanneista (70 %) olettaa tietohallinto- ja ICT-henkilöstömäärien pysyvän ennallaan lähivuosien aikana.
Kuntien ICT-menot putosivat merkittävästi SOTE-muutoksen myötä, mutta kustannuksissa on nousupaineita
Kuntien tietohallinto- ja ICT-menoista on saatavissa suuntaa-antava arvio tarkastelemalla kuntien tilinpäätöstietoja. Niiden perusteella Manner-Suomen kuntien ICT-menot olivat 561,1 miljoonaa euroa vuonna 2023. Helsingin kaupungin osuus kokonaisuudesta oli noin viidennes eli 112,5 miljoonaa euroa. Menot nousivat vuodesta 2021 vuoteen 2022, mutta laskivat merkittävästi vuodesta 2022 vuoteen 2023.
Manner-Suomen kunnissa pudotusta oli 31 % ja Helsingin kaupungin osalta 44 %. Pudotus johtuu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin liittyvien tietohallinto- ja ICT-menojen siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueille.
Edellä mainitut summat eivät ole täysin kattavia, sillä niistä puuttuu henkilöstökulut ja laitevuokrat sekä osa pienlaitekuluista ja asiatuntijamenoista.
– On hankala arvioida kuntien tietohallinto- ja ICT-palveluiden kokonaismenoja. Jos oletamme, että noin 20-40 % kuluista jää edellä mainittujen tilinpäätöstietojen ulkopuolelle, ICT-menojen kokonaismäärä vuonna 2023 asettuisi välille 675 miljoonaa - 785 miljoonaa euroa, toteaa Setälä.
Digitalisaatiokartoituksen kyselyn perusteella, vertailtaessa vuosia 2023 ja 2024, ICT-käyttömenot kasvoivat jonkin verran 51 %:lla kunnista ja merkittävästi 12 %:lla kunnista. Menot pysyivät muuttumattomina 24 %:lla kunnista, ja 13 %:lla vastaajista ne laskivat jonkin verran tai merkittävästi.
Menojen kasvu liittyi ohjelmistokustannuksiin kuten lisenssimaksujen nousuun. Myös tietoturvaan ja tietosuojaan parantaminen lisäsi menoja. Vastaajat näkivät myös hallinnollisten velvoitteiden lisääntymisen nostavan kuluja.
Yli puolet vastaajista, 58 %, arvioi ICT-käyttömenojen kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana. Vain 7 % arvioi niiden laskevat. ICT-investointimenojen kasvua ennakoi 37 % kunnista, joskin suurempi osuus kunnista (43 %) arvioi menojen pysyvän ennallaan. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien panostuksien uskotaan lisääntyvän myös tulevina vuosina.
Kuntien digitalisaatiokartoitus 2024 toteutettiin touko-kesäkuussa 2024, ja siihen vastasi 159 Manner-Suomen kuntaa, mukaan lukien 23 suurinta kaupunkia. Tänään julkaistiin osiot tietohallinto- ja ICT-palveluiden organisoitumisesta ja kehittämisestä, ICT-menoista ja -resursseista sekä hankinnoista. Kuntien digitalisaatiokartoitus 2024 löytyy verkkojulkaisuna Kuntaliiton sivuilta.
Lisätietoja
Martti Setälä
Erityisasiantuntija, Kuntaliitto
p. 040 536 6350, martti.metala@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.
Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme