Tampereen yliopisto kiinnostaa hakijoita – hakijamäärä kasvoi
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 315 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon jätettiin yhteensä 34 011 hakemusta (2024: 31 629). Ensisijaisia hakemuksia Tampereen yliopistoon oli 12 991 (2024: 12 238).
Ensisijaisten hakemusten määrän perusteella Tampereen yliopisto oli toiseksi suosituin yliopisto kevään toisessa yhteishaussa. Avoimen väylän haussa Tampereen yliopistoon jätettiin yhteensä 315 hakemusta (2024: 377).
Tampereella haettavana oli suomenkielisiä kandidaatti-, kandidaatti- ja maisteri- sekä maisterikoulutuksia. Lisäksi avoimen väylän haussa oli mahdollista hakea myös tekniikan alan englanninkielisiin hakukohteisiin.
Suosituimpia hakukohteita toisessa yhteishaussa kandidaatti- sekä kandidaatti- ja maisterikoulutuksissa olivat ensisijaisten hakemusmäärien perusteella aikaisempien vuosien tapaan kauppatieteiden (1634), lääketieteen lisensiaatin (1495) ja psykologian (1308) koulutukset. Tämän lisäksi luokanopettajan, yhteiskuntatutkimuksen, hallintotieteiden sekä logopedian koulutukset kiinnostivat laajasti.
Maisterihaussa ensisijaisten hakemusten määrän perusteella suosituin hakukohde oli Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma Porissa (202). Tämän lisäksi suosittuja hakukohteita olivat terveyspedagogiikan ja kehittävän terveysjohtamisen opintosuunnat hoitotieteen maisteriohjelmassa, markkinoinnin opintosuunta kauppatieteiden maisteriohjelmassa sekä rakennustekniikan DI-ohjelma.
Avoimen väylän haussa eniten hakijoita oli kauppatieteiden (52), yhteiskuntatutkimuksen (29) koulutuksiin sekä viestinnän opintosuuntaan viestinnän monitieteisessä koulutuksessa (28).
Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela on ilahtunut hakijamäärästä. Tampereen yliopiston vetovoima opiskelupaikkana on vuosi toisensa jälkeen säilynyt vahvana.
– Lämmin kiitos kaikille hakijoille ja onnea ja menestystä hakuprosessin seuraaviin vaiheisiin!
Opiskelijavalintaprosessin eteneminen
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa osa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Todistusvalinnassa opiskelupaikan saaneet saavat tiedon Opintopolku.fi-palvelussa pääsääntöisesti ennen kunkin hakukohteen valintakoetta, mutta viimeistään 26.5.
Noin puolet opiskelijoista valitaan valintakokeen perusteella. Yliopistot järjestävät keväällä 2025 yhdeksän kansallista valintakoetta. Valintakokeet järjestetään 26.5. ja 2.6.–6.6.2025. Valintakokeet ovat digitaalisia, ja ne suoritetaan hakijan omalla kannettavalla tietokoneella. Tampereen yliopisto järjestää kampuksillaan kaikki yhdeksän valintakoetta. Hakijat ovat valinneet Opintopolussa yhteishaun hakulomakkeella millä paikkakunnalla osallistuvat valintakokeeseen. Yli 15 000 hakijaa on valinnut hakulomakkeella valintakoepaikakseen Tampereen yliopiston.
Valintakokeiden kuvauksiin voi tutustua yliopistovalinnat.fi-sivustolla. Koekohtaiset kuvaukset sisältävät tarkempaa tietoa kokeen rakenteesta ja sisällöstä. Sivustolta löytyy myös ohjeet valintakokeeseen osallistumisesta sekä siitä, miten valmistella oma tietokone valintakoepäivää varten ja miten harjoitella valintakoejärjestelmän käyttöä ennen valintakoetta.
– Uudet valintakokeet ovat varmasti jännittävä tilanne hakijoille. Jotta koepäivänä voi keskittyä rauhassa kokeen tekemiseen, kannattaa etukäteen valmistautua lukemalla yliopistovalinnat-sivuston ohjeet. On myös tärkeää valmistella oma tietokone ohjeiden mukaisesti ja varmistaa, että voimassa oleva henkilöllisyystodistus tulee mukaan kokeeseen, sanoo Meeri Oikemus Tampereen yliopiston hakijapalveluista.
Kansallisten valintakokeiden lisäksi Tampereen yliopistossa järjestetään myös muutamia muita valintakokeita. Arkkitehtuurin koulutuksella on oma valintakokeensa ja yhteiskuntatutkimuksen koulutus käyttää opiskelijavalinnassa valintakokeen sijaan näyttöreittiä.
Maisterihaussa valitaan soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet opiskelijat suoraan ylempään korkeakoulututkintoon. Maisterihaussa valinta perustuu pääsääntöisesti hakijan toimittamiin hakudokumentteihin.
Muut kuin todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 3.7. Opintopolku.fi-palvelussa.
Lisätietoa hakijamääristä: opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Opiskelija- ja hakijapalvelut
palvelupäällikkö Meeri Oikemus
040 849 0594
meeri.oikemus@tuni.fi
Lisätietoja hakijoille hakuprosessin etenemisestä ja valintakokeista antaa yliopiston hakijapalvelut:
hakijapalvelut.tau@tuni.fi, 0294 520 400 (ma, ke ja to klo 12.00–14.00)
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Väitös: Digitaalisessa maailmassa kuluttajien yksityisyyskokemus on jatkuvassa muutoksessa17.6.2025 08:54:53 EEST | Tiedote
Kuluttajien kokemus henkilökohtaiseen dataan liittyvästä yksityisyydestä ei ole pysyvä, vaan rakentuu yhä uudelleen arjen tilanteissa. KTM Johanna Horppu esittää väitöskirjassaan, että yksityisyys on monitasoinen käsite, johon liittyviä päätöksiä ei tehdä vain tiedon, vaan myös tunteiden perusteella.
Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote
Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme