Tampereen yliopisto

Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi

Jaa

Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.

Kaksi miestä puvut päällä.
Veikko Vahtera ja Janne Ruohonen (Kuvat: Jonne Renvall)

Suomessa on yli 2 000 kuntayhtiötä, ja niillä on keskeinen rooli kuntapalveluiden tuottajina ja osingonmaksajina. Kuntalain mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhtiön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

Kuntalakia uudistettaessa vuonna 2015 lainsäätäjän tahtona oli parantaa kuntakonsernin omistajaohjausta. Yksi tärkeimmistä omistajaohjaussäännöksistä on kunnan tytäryhteisön hallituksen asiantuntemusvaatimus. Säännös on kuntien omistajaohjausta koskeva ja velvoittava määräys.

Tuoreessa Tampereen yliopiston tutkimuksessa syvennytään hallituksen asiantuntemusvaatimuksen sisältöön ja tarkoituksenmukaisuuteen sekä mahdolliseen tarpeeseen muuttaa asiantuntemusvaatimuksen soveltamisalaa. Osana tutkimusta on toteutettu kaksi laajaa kyselytutkimusta: 1) kuntien omistajaohjauksesta vastaaville viranhaltijoille ja 2) kuntayhtiöiden hallitusten puheenjohtajille. 

Tutkimuksessa on annettu kunnille toimintasuosituksia asiantuntemusvaatimuksen varmistamiseksi hallitusvalintojen yhteydessä. Suositukset liittyvät kuntayhtiöistä tehtäviin taustaselvityksiin, potentiaalisten hallitusten jäsenten kartoittamiseen sekä hallitusten jäsenten valintaan.

Asiantuntemusvaatimuksen sisällöstä

Asiantuntemusvaatimus on kollektiivinen vaatimus, jonka mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen tulee kokonaisuutena täyttää kuntalain asiantuntemusvaatimus. Jokaisen hallituksen jäsenen ei siis tarvitse täyttää asiantuntemusvaatimusta yksilönä, kunhan hallituskokoonpano on riittävän asiantunteva. 

Tutkimuksen mukaan kuntalain kollektiivinen asiantuntemussäännös on riittävä ja tarkoituksenmukainen, eikä asiantuntemusvaatimusta tule tiukentaa esimerkiksi edellyttämällä hallituksen jäseniltä yksilökohtaista osaamista. Yksilökohtainen vaatimus aiheuttaisi varsinkin pienille kuntayhtiöille tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia. 

Tutkimushankkeen mukaan kunnan tytäryhteisön hallitukseen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista valita sellaisia jäseniä, joilla ei ole minkäänlaista kuntayhtiön hallitustyön kannalta merkityksellistä osaamista. Tutkimushankkeessa tunnistettiin, että kunnat voivat halutessaan määrätä kuntalain asiantuntemusvaatimusta tiukemmista yhtiökohtaisista asiantuntemusvaatimuksista kunnan käytössä olevien omistajaohjauskeinojen, kuten yhtiöjärjestys- tai konserniohjemääräyksen avulla.

Pitäisikö asiantuntemusvaatimuksen soveltamisalaa laajentaa?

Asiantuntemusvaatimusta sovelletaan vain kunnan tytäryhteisöihin, eli sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset täysin kuntaomisteiset yhtiöt, joissa yhdenkään kunnan omistusosuus ei ylitä 50 prosenttia. Tutkimushankkeen mukaan säännöksen soveltamisalaa olisi tarkoituksenmukaista laajentaa myös sellaisiin kuntaomisteisiin yhtiöihin, jotka eivät ole minkään kunnan tytäryhteisöjä, mutta joista kunnat omistavat kokonaisuudessaan enemmistön eikä yhtiössä ole yksityistä omistusta.

Ongelmat liittyvät kuntien puutteellisiin soveltamiskäytäntöihin

Vaikka asiantuntemusvaatimusta voidaan sisällöltään pitää asianmukaisena, sen soveltamisessa on joissain kunnissa edelleen puutteita. Kuntalain asiantuntemusvaatimus ei ole suositus, vaan kuntia velvoittava säännös. Silti yli puolessa kyselytutkimukseen vastanneista viranhaltijoista totesi, että asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä ei erikseen arvioida kunnissa. Lisäksi 70 % viranhaltijoista pitää oman kuntansa hallitusvalintamenettelyä ongelmallisena asiantuntemusvaatimuksen täyttymisen näkökulmasta. 

Yli 9/10 kunnassa luottamushenkilöt päättävät, miten kuntayhtiöiden hallituspaikat täytetään, mikä korostaa poliittisten nimitysten roolia. Viranhaltijoiden velvollisuus on valmisteluvaiheessa tuoda esiin, mitkä ovat tytäryhteisöjen hallitusvalintojen reunaehdot. Tällöin tulisi päätöksentekijöille muistuttaa paitsi tasa-arvolain, myös kuntalain asiantuntemusvaatimuksen velvoittavuudesta. 

– Säännös on ollut voimassa kohta kymmenen vuoden ajan. Myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, mutta monissa kunnissa on vielä paljon tehtävää valintamenettelyjen parantamiseksi, painottaa yritysoikeuden professori Janne Ruohonen.

– Asiantuntemukseen kannattaa kuitenkin panostaa, sillä tehokkaasti toimiva kuntayhtiö vastaavasti tuottaa kunnalle ja kuntalaisille lisäarvoa taloudellisen hyödyn laadukkaiden palvelujen tuottamisen kautta, yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera toteaa.

Tutkimushanketta johtaneiden professorien mukaan melko pienellä panostuksella hallitusvalintojen kehittämiseen kuntayhtiöiden hallituksiin valittavien jäsenten asiantuntemusta olisi mahdollista nostaa. 

Tutkimus on laadittu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa, yritysjuridiikan ja vero-oikeuden tutkimusryhmässä.

Tutkimusjulkaisu:

Kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemus. Acta nro 286. Tekijät: Janne Ruohonen, Veikko Vahtera, Eero Tamlander ja Lassi Salminen. Kuntaliitto (2025).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yritysoikeuden professori Janne Ruohonen
janne.ruohonen@tuni.fi
050 318 6030

Yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera
veikko.vahtera@tuni.fi
050 572 2219

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote

Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.

Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.

Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote

Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.

Väitös: Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa21.10.2025 08:42:00 EEST | Tiedote

Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipaleen väitöstutkimus osoittaa, että näkökyvyn ylläpitämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen. Näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa vuodessa jopa kolmen miljardin euron kustannukset, mutta niistä vain 1,9 prosenttia johtuu silmälääketieteellisestä hoidosta. Lisäksi näkökyvyn heikkeneminen alentaa huomattavasti elämänlaatua. Kun terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään kustannustehokkaammaksi, laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös hoitamatta jättämisen ja hoidon lykkääntymisen tuomat kustannukset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye