E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot – Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta

Julkisen sektorin toimijat, sidosyksiköt ja niiden edunvalvojat suhtautuvat hallituksen hankintalakiesitykseen huomattavan kriittisesti. Lausunnoissa toistuvat samat teemat, joista julkistoimijoiden edunvalvojat ovat jo vuosia tuoneet esille: hankintayksikköjen hallinnollisen taakan lisääntyminen, kulujen merkittävä nousu sekä huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden vaarantuminen.

Tämä käy ilmi E2 Tutkimuksen lausuntoselvityksestä, jonka sidosyksiköitä edustava Kustos ry tilasi. E2 Tutkimus on monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos, joka palvelee tiedolla järjestöjä, yrityksiä, säätiöitä, kuntia, ministeriöitä, poliittista päätöksentekoa ja mediaa.

Markkinatoimijoiden ja elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöt puolestaan näkevät esityksen mahdollisuutena elvyttää markkinoita, luoda uutta kasvua pk-yritysten kautta ja mahdollistaa tasapuolinen kilpailu erikokoisille toimijoille.

Kilpailutuksia järjestävät tahot puolestaan arvioivat lakiehdotuksen keskittävän markkinat suurille toimijoille, KKV:n esille tuomia lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä noudattaen.

Virkavastuulliset lausujat näkevät merkittävät riskit
”E2 Tutkimuksen tekemän selvityksen mukaan lausunnoissa hankintalakiuudistuksen vaikutukset ja riskit tulevat hyvin esille”, Kustos ry:n toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen summaa. ”Virkavastuussa olevat virkamiehet vastustavat hankintalain 10 prosentin vähimmäisomistusvaadetta, koska näkevät sen isot riskit: räjähtävästi kasvavat kustannukset, huoltovarmuuden ja kyberturvan heikentymisen, osaajapulan, turhat ja kalliiksi tulevat omistusjärjestelyiden osakekaupat sekä nopean aikataulun mukanaan tuoman kaaoksen. Virkavastuunsa velvoittamana heidän on tuotava esille näkemänsä riskit myös lausunnoissaan.”

Vahvaa kritiikkiä hankintalakiehdotukselle esittivät muiden muassa VNK, VM, STM, PLM, MMM, YM, KKV, kunnat ja hyvinvointialueet.

Budjetti- ja virkavastuulliset tahot nostavat esiin lakiehdotuksen aiheuttaman kustannusnousun. KKV varoittaa, että omistusrajaus voi estää kustannustehokkaita ratkaisuja. KKV:n, VM:n ja VNK:n tapaan Pirkanmaan liitto arvioi, että samanaikainen kilpailutus ruuhkauttaa markkinat ja nostaa hintoja. ”Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa omistajaorganisaatiot kilpailevat keskenään markkinoista sen sijaan, että yritykset kilpailisivat sopimuksista. Tällainen tilanne todennäköisesti kasvattaisi hankintakustannuksia merkittävästi”, KKV kuvaa.

”Toteutuessaan esitetty omistusosuuden vähimmäisvaatimus asettaa korkeakoulut eriarvoiseen asemaan”, toteaa LUT-yliopisto. Halsuan kunnan tapaan moni lausunnonantaja epäili hankintalain olevan ristiriidassa perustuslain 121§ määrittelemän kuntien itsehallinnon kanssa. Kansaneläkelaitoksen mukaan ehdotettu sääntely on hankintadirektiivin ja EU:n oikeuskäytännön vastainen.

Vaikuttavuusarvion puute nousi esille todella monissa ministeriöiden ja julkishallinnon virkavastuulla annetuissa lausunnoissa.

Monikansalliset yhtiöt hyötyvät, pk-yritykset kärsivät
Ehdotettu lakimuutos vaikuttaisi myös niihin sopimuksiin, joita sidosyksiköt ovat tehneet markkinatoimijoiden kanssa palveluiden tuottamiseksi kunnille ja hyvinvointialueille. Pk-yritysten asema heikkenisi, kun nykyiset sopimukset joudutaan kilpailuttamaan uudelleen. Suuret monikansalliset yhtiöt hyötyisivät muutoksesta. Tästä markkinoiden keskittymisestä suurille toimijoille on KKV:kin selvityksissään varoittanut.

Tampereen yliopisto huomauttaa, että korkeakoulujen toiminnan erityisvaateet huomioiden markkinoilla ei ole tarjolla kuin yksittäisiä palveluntuottajia ja ehdotetun muutoksen myötä suurten kansainvälisten toimijoiden käyttö todennäköisesti lisääntyisi.
Osa markkinatoimijoista taas pelkää, että kunnat voivat siirtää palvelut omaksi toiminnaksi, mikä ei edistä kilpailua. Moni keskeinen julkistoimija, kuten hyvinvointialueita edustava Hyvil arvioi juuri näin tapahtuvan, myös hyvinvointialueilla.

Huoli potilas- ja kyberturvallisuudesta sekä huoltovarmuudesta
”Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö harvaan asutuilla alueilla turvaa huoltovarmuuden ja yhteiskunnan palvelut”, muistuttaa Lapin hyvinvointialue. ”Yhteisesti omistetut ICT-yhtiöt ovat mahdollistaneet alueen pienille kunnille laadukkaat ja kustannustehokkaat kokonaispalvelut, jotka ovat osaltaan varmistaneet kyseisten toimijoiden tietoturvallisuuden”, se toteaa. Etelä-Karjalan liiton mukaan ”pahimmassa tapauksessa sidosyksikkösääntely johtaisi takaisin tilanteeseen, jossa kuntasektorilla olisi jälleen käytössä huomattava määrä erilaisia ja eritasoisia tietojärjestelmiä ja palveluntuottajia. Näemme varsinkin nykyisessä turvallisuusympäristössä tässä huomattavia riskejä.”

Myös VM tuo PLM:n tapaan esiin huolensa kyberturvallisuudesta: ”Sidosyksiköt vastaavat laajasti omistajiensa verkkopalveluista, tieto- ja kyberturvallisuudesta sekä tietovarantojen ja tietojärjestelmien hankinnasta ja ylläpidosta. Näiden toimintojen jatkuvuuden turvaaminen on varmistettava sidosyksikkösääntelyssä.”

”Potilasturvallisuus ja hoitopolut vaarantuvat, kun hyvinvointialueet, laboratoriot ja kaikki muut terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt käyttävät eri palveluntuottajia ja operoivat eri järjestelmin ja teknisin edellytyksin”, Istekki Oy toteaa. ”Nyt rakennetut ekosysteemit edellä mainittujen tahojen kesken joudutaan hajottamaan.”

Vähimmäisomistusvaatimuksesta luovuttava
Liki kahdeksan kymmenestä lausunnonantajasta edellyttää, että vähimmäisomistusvaatimuksesta olisi luovuttava. ”Väärinkäytöksiin tuleekin puuttua, mutta ehdotettu lakiesitys kohdistaisi muutoksen lähinnä pieniin ja keskisuuriin kuntiin”, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liitto.

”Inhouse-yhtiöitä tulee käyttää vain, kun omistajat pystyvät määräämään yhtiön suunnasta”, linjaa Keski-Suomen liitto. ”Mielestämme on tärkeää puuttua ilmiselviin inhouse -järjestämisen väärinkäytöksiin, mutta hyvin toimivaa, pitkäjänteistä ja satoja yhtiöitä koskevaa järjestelmää ei tule romuttaa yksittäisten tapausten perusteella”, se toteaa.

Ministeriöt ehdottavat poikkeuksia muun muassa toimialojen, maantieteen ja liikevaihdon perusteella. Alle 20 miljoonan liikevaihdon sidosyksiköt sekä lakisääteisiä tehtäviä hoitavat toimijat tulisi rajata vaatimuksen ulkopuolelle.

Yliopistot ja virastot korostavat, että sääntely ei saa monimutkaistua eikä vaarantaa julkisia intressejä. Ne esittävät, että sääntelyssä huomioitaisiin erityisesti tilanteet, joissa kilpailua ei ole tai toiminta ei vääristä markkinoita.

”Vaihtoehtona olisi nykyisen lainsäädännön valvonta ja väärinkäytöksiin puuttuminen, josta on jo esimerkkejä markkinaoikeuspäätöksinä”, muistuttaa Meidän IT ja talous Oy. ”Epäsoveltuvan lainsäädännön paikkaaminen poikkeuskirjauksilla johtaa helposti uusiin ongelmiin.”

”Hallitus sitoutuu rahoittamaan täysimääräisesti”
Budjetti- ja virkavastuullisten lausujien ohella hyvinvointialueita edustava Hyvil huomauttaa eriävässä mielipiteessään, että hallitusohjelman sivulla 46 on kirjaus, jonka mukaan ”Hallitus sitoutuu rahoittamaan täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset tai keventämään tehtäviä vastaavasti. Kaikista tehtävämuutoksista tehdään huolelliset vaikutusarvioinnit ennen päätöksentekoa.” Jatkovalmistelussa tämä kirjaus on huomioitava ja vaikutusarvioinnit tehtävä huolellisesti. Muutoksilla on vaikutusta valtion talouteen, Hyvil muistuttaa. Hallitus ei ole kertonut, millä keinoin nämä kustannukset katetaan.