Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa
Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää.

Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä niiden toteuttamisessa vesistöille ystävällisellä tavalla. Paikkatietopohjaisen aineiston kohteita voi tarkastella kartalla.
Aineisto kokoaa ja yhdistää vesien herkkyyteen vaikuttavaa tietoa eri lähteistä. Se sisältää vesistöt, joiden on katsottu olevan herkkiä erilaisille metsätalouden toimenpiteille, kuten uudis- tai kunnostusojitukselle, uudistushakkuilla ja niiden yhteydessä tehtäville voimaperäisille maanmuokkauksille, rantapuuston käsittelylle hakkuiden yhteydessä tai uomien ylityksille. Nämä toimenpiteet vaikuttavat vesistöjen vedenlaatuun lisäämällä kiintoaine-, humus- ja ravinnekuormitusta tai heikentämällä uoman varjostusta ja suojavyöhykkeen ominaisuuksia.
Herkkyysluokka vaikuttaa suunniteltaviin toimiin
Aineistossa on kaksi eri luokitusta vesistöille: herkät ja erittäin herkät vesistöt. Herkkyysluokkaan ovat vaikuttaneet useat eri tekijät, kuten veden väriluku, veden viipymä, happiongelmat, tummumiskehitys sekä vedestä riippuvainen uhanalainen lajisto.
Herkän vesistön vaikutusalueella metsätoimia suunnittelevan tulisi arvioida, miten metsätaloustoimet vaikuttavat vesistöön. Toimille tulisi myös valita riittävän tehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet kohdekohtaisesti.
Erittäin herkän vesistön vaikutusalueella toimiessa on tarpeen huomioida muun muassa Tapion metsänhoidon suositukset luontonäkökulmaa painottaen sekä muu käytettävissä oleva aineisto jo suunnitteluvaiheessa. Tarvittaessa asiasta voi olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen. Aineistoa päivitetään vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen yhteydessä kuuden vuoden välein.
− Aineistoa käytettäessä on tärkeä huomioida, ettei se sisällä kaikkia vesistöjä, jotka saattavat olla herkkiä metsätaloustoimille. Siitä eivät välttämättä nouse esille sellaiset vesistöt, joista ei ole lainkaan vesinäytteenottoa tai muita arvioinnin lähtötietoja. Pienet vesistöt ovat usein jo kokonsa puolesta metsätaloudelle herkkiä, ja ne tulee aina huomioida metsätaloustoimissa. Aineisto ei poista tarvetta maastossa tehtävälle tarkastelulle suunnittelun yhteydessä, selventävät Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten ylitarkastajat Anne Mäkynen ja Jaana Rintala.
Aineisto on julkinen, ja se on suunnattu erityisesti metsänomistajille, metsänhoidon toimijoille ja viranomaisille esimerkiksi metsänhoidon suunnittelun, neuvonnan, lausuntojen, hankesuunnittelun ja ojitusilmoitusmenettelyn tueksi.
Aineiston ovat toteuttaneet ELY-keskukset yhteistyössä Syken kanssa. Valmistelutyöryhmässä ovat olleet mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen metsäkeskus ja Tapio.
Miksi herkkien vesien tunnistaminen on tärkeää?
Kaikilla vesistöillä on oma rajallinen kykynsä sietää kuormitusta, mikä vaikuttaa haitallisesti veden laatuun ja sitä kautta koko vesiekosysteemiin sekä mahdollisuuksiin käyttää vesistöjä. Oli sitten kyseessä esimerkiksi iso tai tummavetinen vesistö, niilläkin on oma taitepisteensä, jota ei tulisi ylittää. Pienet vesistöt ovat pienemmällekin muutokselle herkkiä jo niiden pienen kokonsa ja vesitilavuutensa vuoksi.
Herkkyyden tunnistaminen on tärkeää tehdä aivan metsätaloustoimien suunnittelun alkuvaiheessa.
Näin aineisto toimii – osallistu koulutukseen
Aineiston sisällöstä ja käytöstä järjestetään kaikille avoin Teams-infotilaisuus 7.4.2025 klo 13-14.
Tilaisuuteen voi liittyä tästä linkistä: Liity kokoukseen nyt (Teams)
Infon tallenne löytyy tilaisuuden jälkeen ELY-keskusten koulutuskalenterista: https://www.ely-keskus.fi/tapahtumat-ja-koulutukset
Tästä aineistoon
Aineisto on saatavilla WMS- ja WFS-rajapintojen kautta: https://paikkatiedot.ymparisto.fi/geoserver/syke_metsataloudelleherkatvesistot/wms?request=GetCapabilities
Latauspakettina Syken Avoin tieto- sivuilta:https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/Ladattavat_paikkatietoaineistot
Lisäksi aineisto pyritään saamaan huhti-toukokuun aikana kaikille avoimeen Paikkatietoikkunaan https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/, jossa vesistöjä pääse tarkastelemaan kartalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Jaana Rintala (poissa 27.-28.3.)
jaana.rintala@ely-keskus.fi
p. 0295 038554
Pirkanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Anne Mäkynen (poissa 31.3.–4.4.)
anne.makynen@ely-keskus.fi
p. 0295 036 352
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (ruotsi, svenska )
Ylitarkastaja Lotta Eklund (poissa 28.3. ja 4.4)
lotta.eklund@ely-keskus.fi
p. 0295 027 792
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Satakuntas och Egentliga Finlands LUMO-program ökar kunskapen om biologisk mångfald (Egentliga Finland, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Pressmeddelande
Det första steget i de regionala programmen för biologisk mångfald är att öka tillgången till en öppen naturinformation. Egentliga Finlands och Satakuntas LUMO-program lyfter fram de viktigaste naturområdena i regionerna samt synliggör för alla intresserade naturens mångfald och de för regionen speciella egenskaperna samt de behov av åtgärder som finns. Baserat på denna information riktas åtgärderna för att främja den biologiska mångfalden, såsom restaurering av livsmiljöer, till sådana områden som är i störst behov av ingreppen och i mest akut behov av dessa. På så vis ökar kostnadseffektiviteten kring arbetet med biologisk mångfald. Programmet erbjuder markägare olika alternativ för frivilliga åtgärder för att främja den biologiska mångfalden.
Satakunnan ja Varsinais-Suomen LUMO-ohjelmat lisäävät tietoa luonnon monimuotoisuudesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Tiedote
Maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden ohjelmien ensimmäinen askel on avoimen luontotiedon lisääminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat nostavat esiin maakuntien parhaita luontoalueita ja avaavat maakunnan luonnon monimuotoisuuden erityispiirteitä ja edistämistarpeita kaikille tiedosta kiinnostuneille. Tiedon perusteella luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia kuten elinympäristökunnostuksia kohdennetaan niitä eniten ja kiireellisimmin kaipaaville alueille ja tehostetaan näin luonnon monimuotoisuustyön kustannustehokkuutta. Maanomistajille ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja vapaaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Vuoksen vesistöalueella vedenpintojen ennakoidaan olevan kesällä matalalla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)8.5.2025 09:58:14 EEST | Tiedote
Talven 2024–2025 lumikertymä Vuoksen vesistöalueella jäi varsin vähäiseksi, eikä kuluvan kevään aikana ole ollut runsaita sateita. Helmi-huhtikuun aikana sadekertymä on ollut harvinaisen vähäinen koko Saimaan valuma-alueella. Ennusteiden mukaan kevättulvat jäävät vähäisiksi, eivätkä vesistöalueen keskusjärvet täyty tavanomaiseen tapaan.
Norsk e-Fuel AS:n sähköisen polttoaineen tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville, Rauma (Satakunta, Varsinais-Suomi)8.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Norsk e-Fuel AS suunnittelee sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta Raumalle. Laitoksen suunniteltu sijaintipaikka on Rauman Satamassa, Ulko-Petäjäksen niemen kärjessä.
Valkoposkihanhien kevätmuutto vilkastuu7.5.2025 15:24:14 EEST | Tiedote
Viimeisen viikon aikana kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomeen. Suomeen saapuminen tapahtui kahdessa aallossa, joista toinen tapahtui vappuaattona keskiviikkona 30.4. ja toinen lauantaina 3.5.2025. Etelä- ja Itä-Suomen pelloilla ruokailee nyt yli 200 000 valkoposkihanhea. Päämuutto ei ole vielä tapahtunut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme