Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta
FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.

Kuolema tavoittaa meidät eri medioiden kautta käytännössä päivittäin. Henkirikosuutiset ja onnettomuudet niin koti- kuin ulkomailta ovat tuttu näky uutisvirrassa. Kuoleman näkyvyydestä, median tavoista käsitellä erilaisia kuolemantapauksia sekä uutisoinnin vaikutuksista läheisiin on tutkimusta, mutta merkityksenantotapojen ja ritualisoinnin historia tuntuu jääneen tutkimuksessa paitsioon. Mistä julkisuudessa toistuvat tapamme käsitellä väkivallan ja onnettomuuksien aiheuttamia kuolemia on peräisin?
Anna Huhtalan väitöstutkimus tuottaa kaivattua tietoa kuoleman julkisen käsittelyn historiasta. Tutkimus avaa kuolemiin julkisuudessa liitettyjen merkityksenantojen, teemojen ja symbolien historiaa ja haastaa näkemystä siitä, että medialla olisi yksin valta päättää kuolemiin liitetyistä ilmiöistä ja teemoista.
– Tutkimuksen historiallinen perspektiivi auttaa havaitsemaan, kuinka vallitseva kuolemankulttuuri, valtasuhteet, teknologia ja yleisön toiveet asettavat aina omat ehtonsa tapausten julkiselle käsittelylle, Huhtala kertoo.
Tutkimuksen päälähteitä ovat 1920–1930-lukujen sanomalehdet sekä onnettomuuksista ja henkirikoksista kirjoitetut arkkiveisut. Tutkimuksessa käsitellään puolustusvoimia kohdanneita onnettomuuksia, siviilionnettomuuksia, poliittisia murhia sekä henkirikoksia, joiden julkiseen käsittelyyn liittyi vaatimus kuolemanrangaistuksesta. Sisällönanalyysin kohteena ovat muun muassa höyrylaiva Kurun haaksirikko vuodelta 1929 ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Onni Happosen murha vuonna 1930. Tutkimuksessa käsitellään myös nuorten naisten seksuaalimurhiin liittyneitä kuolemanrangaistusvaatimuksia ja pohditaan tunteiden merkitystä uutisoinnissa.
– Sillä, mihin vihamme, surumme ja rakkautemme uutissisällöissä ohjataan, on huomattava vaikutus tekemiimme tulkintoihin, Huhtala muistuttaa.
Tutkimus auttaa ymmärtämään myös nykypäivän medioiden tapaa käsitellä poikkeuksellisia kuolemia
Kuolemien uutisarvo, tavat kuvata uhreja ja epäiltyjä sekä käsityksemme esimerkiksi sankaruudesta ja isänmaallisuudesta ovat rakentuneet ajan saatossa. Jos käsitteiden historia ei ole tunnettu, on niiden käyttäminen mielivaltaisesti omaa agendaa tukien helpompaa. Samalla yksilöiden liittämisestä ajankohtaisiin ilmiöihin heidän yksityisestä tragediastaan välittämättä tulee aina vain suoraviivaisempaa.
– Yksittäisen kuolemantapauksen ympärille rakennetun tarinan tavoitteet on helpompi tiedostaa, kun ymmärrämme niiden historiallisen taustan. Samalla menneiden väkivalta- ja onnettomuustapausten analysointi poistaa oman aikamme mediailmiöihin liitetyn ainutlaatuisuuden leiman ja auttaa meitä hallitsemaan klikkiotsikoiden viidakkoa.
– Toisaalta tutkimukseni myös muistuttaa poikkeuksellisten kuolemien yhdistävästäkin voimasta, jossa medialla on iso rooli. Julkisuus voi auttaa meitä käsittelemään äkillisiä kuolemia ja tarjota lohdutusta surun ja hämmennyksen keskellä, Huhtala toteaa.
Tutkimuksen keskeinen käsite on julkinen kuoleman käsittely. Sen Huhtala määrittelee muodostuvan kuoleman julkisesta ritualisoinnista ja merkityksellistämisestä, vallitsevasta kuolemankulttuurista, valtasuhteista sekä aikakauden tiedotusvälineiden konventioista, teknisistä mahdollisuuksista ja journalistisista tavoitteista. Määritelmä on myös osa tutkimuksen tuloksia. Aikakauden medialla eli tämän tutkimuksen kohdalla sanomalehdistöllä ja arkkiveisujen kirjoittajilla ei ollut yksin päätösvaltaa siitä, kenen kuolemasta kirjoitetaan, miten siitä kirjoitetaan ja kenelle siitä kirjoitetaan.
Väitöstilaisuus lauantaina 29. maaliskuuta
Filosofian maisteri Anna Huhtalan historia-alan väitöskirja Sanoin kuviteltu kuolema – Väkivalta ja onnettomuuskuolemien julkinen käsittely Suomessa 1920–1930-luvuilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 29.3.2025 kello 12 Tampereen yliopiston Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii professori Hannu Salmi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marjaana Niemi yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Huhtala
anna.huhtala@tuni.fi tai annahuht@gmail.com
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme