Yhdessä kohti parempaa vesienhallintaa – ehdota ratkaisuja ja vaikuta Saaristomeren tilaan!
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet, ja työ etenee nyt yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa heidän tarpeitaan ja haasteitaan kuunnellen. Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Laaja yhteistyö on avain Saaristomeren tilan parantamiseen, ja kaikki alueen toimijat ovat tervetulleita mukaan.
Saaristomeren valuma-alueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolta sadevedet huuhtoutuvat maan pinnalla tai maaperään imeytyneenä Saaristomereen. Huuhtoutuva vesi kuljettaa mukanaan ravinteita, minkä vuoksi on ensisijaisen tärkeää toteuttaa ravinnekuormitusta ehkäiseviä toimenpiteitä laajasti koko valuma-alueella.
Yleissuunnitelmat on laadittu kartta-aineistojen perusteella, ja niissä kuvataan muun muassa eroosio- tai tulvaherkkiä alueita, ravinnekuormituksen lähteitä ja muita vesistökuormitukseen vaikuttavia tekijöitä. Yleissuunnitelmien lisäksi kaikilta pilottialueilta on valittu pienemmät osavaluma-alueet, joille tehdään tarkemmat toimenpidesuunnitelmat yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tarkemmissa toimenpidesuunnitelmissa ehdotetaan sopivia paikkoja esimerkiksi kosteikoille, kaksitasouomille, ja muille luonnonmukaisten vesienhallinnan rakenteille. Yleissuunnitelmia pääsee tarkastelemaan pilottialuetta koordinoivien organisaatioiden nettisivuilla sekä Saaristomeri-ohjelman nettisivujen kautta.
Paimionjoen valuma-alueella tarkempaa suunnittelua tehdään Tarvasjoen ja Painionjärven valuma-alueille, Kemiönsaarella Rekuån ja Östanåbäckenin valuma-alueilla ja Aurajoen osalta Aurajoen yläosan (Oripää) ja Paattistenjoen valuma-alueilla. Näillä alueilla kartoitetaan erilaisia keinoja hallita vesien virtausta ja ravinteiden kulkeutumista, ja suunnitteluun liittyvät maastokäynnit sovitaan aina maanomistajien kanssa. Valuma-aluesuunnitelmat toimivat apuvälineinä, ja niissä esitetyt toimenpiteet ovat esimerkkejä mahdollisista ratkaisuista, joista maanomistajat päättävät itse. Tavoitteena on löytää kestäviä ja maanviljelylle hyödyllisiä keinoja pidättää ravinteita pelloilla ja hallita vesien liikkeitä tehokkaasti.
Maanomistajat tuntevat omat maansa parhaiten, minkä vuoksi pilottialueiden koordinaattorit toivovat maanomistajilta ehdotuksia potentiaalisiksi paikoiksi eri vesienhallintarakenteiden toteutuksille. Yhteyttä voi ottaa myös, mikäli on esimerkiksi toistuvia peltotulvia tai ongelmia peltojen vesitaloudessa, kuivuusongelmia, eroosio-ongelmia pelloilla tai uomissa. Vesienhallinnan toimenpiteiden lisäksi valuma-aluesuunnitelmien avulla voidaan yhdessä viljelijöiden kanssa pohtia, millaisia toimia voisi tehdä paitsi pelloilla myös niiden ulkopuolella vesitalouden ja maan kasvukunnon parantamiseksi. Myös peltolohkojen ulkopuolella tehtävät vesienhallintatoimet, kuten valtaojien ja kosteikkojen kehittäminen, voivat edistää viljelymaan vesitaloutta ja ravinteiden pidättymistä kasvien käyttöön.
Olethan yhteydessä pilottialueiden koordinaattoreihin
- Aurajokisäätiö Jussi Saari, puh. 044 901 1265,
jussi.saari@aurajoki.net - Paimionjoki-yhdistys, Eveliina Sulo, puh. 0400 211 857,
eveliina.sulo@paimio.fi - Kemiönsaaren kunta, Sanna Bergström, puh. 040 350 0783,
sanna.bergstrom@kimitoon.fi
Miten pystymme edistämään vesistöjen käyttöä ja hyvää tilaa Saaristomeren valuma-alueella? Auta vastaamalla kyselyyn!
Valuma-aluesuunnitelmien avulla pyritään tunnistamaan ja toteuttamaan tehokkaita vesienhallinnan keinoja, mutta paikalliset havainnot ja kokemukset ovat yhtä lailla tärkeitä. Siksi kutsumme kaikki alueella toimivat viljelijät, metsänomistajat, yritykset sekä vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat kertomaan, missä he ovat huomanneet vesien tilaan tai käyttöön liittyviä haasteita.
Voit osallistua vastaamalla kyselyyn, jossa kartoitamme sekä haasteellisia kohteita että alueita, joissa vesiensuojelutoimia on jo tehty. Näin voimme yhdessä löytää paikkoja, joissa tarvitaan toimenpiteitä vesienhallinnan parantamiseksi tai virkistyskäytön edistämiseksi.
Kysely on avoinna 10.2.–30.11.2025, ja siihen voi vastata Saaristomeri-ohjelman verkkosivuilla tai suoraan tästä linkistä: Kysely Saaristomeren valuma-alueen vesien käytöstä ja tilasta
Lisätietoja Saaristomeri-ohjelmasta ja valuma-aluesuunnittelusta
Essi Hillgren, ohjelmapäällikkö
puh. 0295 022 022, essi.hillgren@ely-keskus.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeri-ohjelman verkkosivut:
Saaristomeri - Alueellista yhteistyötä Saaristomeren hyväksi (ely-keskus.fi)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Satakuntas och Egentliga Finlands LUMO-program ökar kunskapen om biologisk mångfald (Egentliga Finland, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Pressmeddelande
Det första steget i de regionala programmen för biologisk mångfald är att öka tillgången till en öppen naturinformation. Egentliga Finlands och Satakuntas LUMO-program lyfter fram de viktigaste naturområdena i regionerna samt synliggör för alla intresserade naturens mångfald och de för regionen speciella egenskaperna samt de behov av åtgärder som finns. Baserat på denna information riktas åtgärderna för att främja den biologiska mångfalden, såsom restaurering av livsmiljöer, till sådana områden som är i störst behov av ingreppen och i mest akut behov av dessa. På så vis ökar kostnadseffektiviteten kring arbetet med biologisk mångfald. Programmet erbjuder markägare olika alternativ för frivilliga åtgärder för att främja den biologiska mångfalden.
Satakunnan ja Varsinais-Suomen LUMO-ohjelmat lisäävät tietoa luonnon monimuotoisuudesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Tiedote
Maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden ohjelmien ensimmäinen askel on avoimen luontotiedon lisääminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat nostavat esiin maakuntien parhaita luontoalueita ja avaavat maakunnan luonnon monimuotoisuuden erityispiirteitä ja edistämistarpeita kaikille tiedosta kiinnostuneille. Tiedon perusteella luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia kuten elinympäristökunnostuksia kohdennetaan niitä eniten ja kiireellisimmin kaipaaville alueille ja tehostetaan näin luonnon monimuotoisuustyön kustannustehokkuutta. Maanomistajille ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja vapaaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Vuoksen vesistöalueella vedenpintojen ennakoidaan olevan kesällä matalalla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)8.5.2025 09:58:14 EEST | Tiedote
Talven 2024–2025 lumikertymä Vuoksen vesistöalueella jäi varsin vähäiseksi, eikä kuluvan kevään aikana ole ollut runsaita sateita. Helmi-huhtikuun aikana sadekertymä on ollut harvinaisen vähäinen koko Saimaan valuma-alueella. Ennusteiden mukaan kevättulvat jäävät vähäisiksi, eivätkä vesistöalueen keskusjärvet täyty tavanomaiseen tapaan.
Norsk e-Fuel AS:n sähköisen polttoaineen tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville, Rauma (Satakunta, Varsinais-Suomi)8.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Norsk e-Fuel AS suunnittelee sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta Raumalle. Laitoksen suunniteltu sijaintipaikka on Rauman Satamassa, Ulko-Petäjäksen niemen kärjessä.
Valkoposkihanhien kevätmuutto vilkastuu7.5.2025 15:24:14 EEST | Tiedote
Viimeisen viikon aikana kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomeen. Suomeen saapuminen tapahtui kahdessa aallossa, joista toinen tapahtui vappuaattona keskiviikkona 30.4. ja toinen lauantaina 3.5.2025. Etelä- ja Itä-Suomen pelloilla ruokailee nyt yli 200 000 valkoposkihanhea. Päämuutto ei ole vielä tapahtunut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme