KKO: Puolustajalle määrätty 120 euron tuntipalkkio oli oikeusapulaissa edellytetyllä tavalla kohtuullinen

Asianajaja vaati, että hänelle maksetaan valtion varoista 130 euroa tunnilta palkkiona vastaajan puolustamisesta korkeimmassa oikeudessa. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (palkkioasetus) muutetun 6 §:n mukaista 120 euron tuntipalkkiota ei voitu pitää oikeusapulain 17 §:n mukaisesti kohtuullisena, koska se alitti korkeimman oikeuden ratkaisussaan KKO 2024:71 kohtuulliseksi katsoman 130 euron tuntipalkkion. Palkkioasetuksen uusi 6 § tuli jättää Suomen perustuslain 107 §:n nojalla soveltamatta.

Korkein oikeus totesi, että korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden toisistaan poikkeavien ratkaisujen antamisen jälkeen oikeuskäytäntö oli muodostunut epäyhtenäiseksi palkkioasetuksen 6 §:n soveltamisessa. Ratkaisuista ja niitä seuranneesta palkkioasetuksen 6 §:n muuttamisesta johtuen palkkion kohtuullisuutta koskeva arviointi poikkesi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2024:71 arvioitavana olleesta asiasta, jonka käsittelyn aikaan valtioneuvosto oli korottanut tuntipalkkiota viimeksi vuonna 2014.

Oikeusapulaissa käytetty kohtuullisen palkkion käsite on avoin ja arvostuksenvarainen. Palkkioasetuksen 6 §:n muuttamisen taustalla olivat toisistaan poikkeavat ylimpien tuomioistuinten ratkaisut, ja asetuksenantovaltuuteen sisältyi harkintavaltaa kohtuullisesta tuntipalkkiosta säädettäessä. Nämä seikat huomioon ottaen korkein oikeus katsoi, että palkkioasetuksen voimassa olevan 6 §:n mukainen tuntipalkkio ei ollut ristiriidassa oikeusapulain kanssa siten, että säännöstä ei olisi saanut asiassa soveltaa. Puolustajalle maksettiin palkkiota palkkioasetuksen 6 §:n mukaisesti 120 euroa tunnilta.

Asia käsiteltiin puolustajan palkkion määräämisen osalta täysistunnossa.

Asian diaarinumero KKO:ssa: R2025/72