Sukeltajakuoriaiset kertovat kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta

Monimuotoinen kaupunkiluonto tarvitsee kaupunkilammissa eläviä sukeltajakuoriaisia. Ne ovat tärkeä osa ravintoketjussa. Kaupunkisuunnittelulla ja lampien huoltotoimilla voidaan heikentää tai parantaa kuoriaisten elinoloja. 

Sukeltajakuoriaiset ylläpitävät lampien ekosysteemien tasapainoa. Ne ovat muiden vesieliöiden, kuten hyttysten toukkien saalistajia ja suurempien eläinten, kuten kalojen, sammakoiden ja lintujen ravintoa.

Kuoriaiset ovat hyvä monimuotoisuuden mittari, koska ne ovat keskeinen osa lampien ravintoketjua.

Vähemmän yhteisiä lajeja

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät pääkaupunkiseudun lammissa elävien sukeltajakuoriaisten määrää ja lajikirjoa. Tutkimus on julkaisu Freshwater Biology -lehdessä.

Tutkittavia lampia oli 20 eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tutkijat kirjasivat 69 sukeltajakuoriaislajia kuuden näytteenottovuoden aikana. Se on 70 prosenttia pääkaupunkiseudulla tunnetuista lajeista. 

Kuusi vuotta jatkuneissa tutkimuksissa selvisi, että sukeltajakuoriaisten kokonaismäärä on vähentynyt ja lajisto yksipuolistunnut etenkin lammissa, jotka eivät olleet yhteydessä muihin lampiin tai vesistöihin. Tämä ”ainutlaatuisuus” ei kuitenkaan ole aina hyvä merkki. Sen sijaan, että kaupunkilammet olisivat saaneet uusia lajeja, ne ovat menettäneet kaikissa tai useissa lammissa esiintyviä lajeja.

Kaupunkiluonto toipuu vaurioista hitaasti

– Kaupunkielinympäristöt ovat yleensä eristyneempiä kuin luonnolliset tai puoliluonnolliset elinympäristöt ja ne häiriintyvät herkemmin ja palautuvat hitaammin kuin luonnolliset elinympäristöt, sanoo äskettäin julkaistun tutkimuksen pääkirjoittaja postdoc-tutkija Wenfei Liao Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta.

Hän esittää suosituksia niin kaupunkisuunnitteluun, rakennusvirastolle kuin kansalaisille:

• Luonnonmukaiset kosteikot ja lammet ovat sukeltajakuoriaisille ja lampien ekosysteemeille parhaita. Jos lammet ovat yhteydessä toisiinsa jo alun perin, se auttaa lajien leviämistä ja vähentää eristäytyneisyyden haittavaikutuksia.
• Vesikasvien poistaminen lammen siisteyden takia voi dramaattisesti heikentää sukeltajakuoriaisten elinympäristön laatua. Lampien reunoilla rehottavat sarat ja osmankäämit tarjoavat suojaa ja elinympäristöjä sukeltajakuoriaisille.
• Luonnonkasvien muodostamilla suojavyöhykkeillä tulisi estää saastuneiden valumavesien virtaus ja vähentää torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä.
• Kaloja pitää istuttaa harkiten ja kalojen määrää rajoittaa, jos niitä alkaa olla liikaa.
• Ruoppausta pitää välttää ja lampien reunoille olisi hyvä rakentaa kulkureitit, jotta ihmiset pääsevät lammen rantaan sotkematta kasvillisuutta.
• Omaan puutarhaan kannattaa perustaa lampi, jos se on mahdollista ja suosia alkuperäisiä luonnonkasveja. Puutarhakasveja ei kannata päästää luontoon.
• Jokainen voi osallistua keräämällä roskat vedestä ja lammen rannalta.

 

Alkuperäinen artikkeli:

Wenfei Liao & Janne Soininen (2025). Temporal Alpha and Beta Diversity of Diving Beetles (Coleoptera: Dytiscidae) Reveals Biotic Heterogenisation in Urban Ponds. Freshwater Biology, 70(1), e14374. https://doi.org/10.1111/fwb.14374

Lisätietoja: Professori Janne Soininen, janne.soininen@helsinki.fi, 0503185245 tai apurahatutkija Wenfei Liao,  wenfei.liao@helsinki.fi 

Tutkitut lammet ja niiden sijainti: 

Munkinpuisto (60.1991 N, 24.8722 E)

Niemenmäki (60.2044 N, 24.8880 E)

Tähtitorninvuori (60.1611 N, 24.9529 E)

Auroran sairaala (60.1946 N, 24.9259 E)

Kumpula Botanic Garden (60.2030 N, 24.9554 E)

Annala (60.2126 N, 24.9780 E)

Saunapellon puisto (60.2223 N, 25.0231 E)

Patola (60.2372 N, 24.9569 E)

Ilveskorvenpuisto (60.2215 N, 25.1357 E)

Fazerila (60.2583 N, 25.1066 E)