MLL:n raportti: Yhä nuoremmat lapset puhuvat psyykkisestä pahoinvoinnista

Vuonna 2024 MLL:n Lasten ja nuorten puhelin 116 111, chat ja kirjepalvelu vastasivat lähes 20 000 yhteydenottoon. Psyykkiseen terveyteen liittyvät huolet olivat palvelun toiseksi yleisin keskusteluaihe. Yleisimmin puheissa olivat masentuneisuuden ja ahdistuksen kokemukset, itsetuhoiset ajatukset sekä mm. syömisen ongelmat.  

-Yhä nuoremmat ovat huolissaan tai haluavat keskustella päivystäjän kanssa psyykkiseen terveyteen liittyvistä asioista. Näiden ohella osalla lapsista oli huolta omasta fyysisestä terveydestä ja erilaiset diagnoosit, esimerkiksi neurokirjon häiriöt, puhuttavat monia. Vakavimmissa yhteydenotoissa myös pienemmillä yhteydenottajilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia ja toivottomuutta, kertoo MLL:n Auttavien palvelujen vastaava asiantuntija Anna Weckström. 

Väkivaltaan liittyvät yhteydenotot kasvaneet 

Toinen merkittävä kasvu on tapahtunut väkivaltaan liittyvissä yhteydenotoissa, jotka ovat kasvaneet 50 %:lla vuodesta 2019. Vuonna 2024 niistä raportoitiin 500 yhteydenotossa. Lapset kertovat kokeneensa epäasiallista käytöstä tai seksuaalista häirintää mm. lääkärin odotushuoneessa, harrastuksissa, kauppakeskuksissa sekä koulussa ikätovereidensa taholta.  

- Kaikille lapsille lähiyhteisöt eivät yhteydenottojen perusteella ole turvallisia. Häirintää tapahtuu digimaailmassa, mutta lasten kertomana paljon myös reaalimaailmassa, lasten ja nuorten lähiyhteisöissä, kiteyttää Weckström. 

Lapset joutuvat olemaan liian varhain ja pitkään yksin 

Yhteydenottojen perusteella moni lapsi joutuu viettämään koulupäivien jälkeen pitkiä aikoja yksin. Alakouluikäisten koulupäivät ovat keskimäärin lyhyitä ja yksinoloaikaa kertyy iltapäivätoiminta-iän ohittaneiden lasten elämään paljon.  

-Osa lapsista ei ole vielä valmis pitkiin yksinoloaikoihin, eikä kehitystä voi kiirehtiä. Tässä tilanteessa yksinolo voi lisätä ulkopuolisuuden ja tyhjyyden tunnetta sekä heikentää luottamusta aikuisiin ja heidän huolenpitoonsa, sanoo Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti Tatjana Pajamäki. 

MLL:n Auttaviin palveluihin tulleiden yhteydenottojen perusteella yhä nuorempien lasten elämään kuuluu isoja, ikään kuulumattomia huolenaiheita, joiden käsittelemiseen heillä ei ole keinoja. 

- Kuormaa aiheuttavat muun muassa lähiaikuisen alkoholinkäyttö, mielenterveysongelmat, väkivalta tai perheen vaikea taloustilanne. Osa piilottaa kokemuksensa muilta eikä lapsen tilanteesta tiedä kukaan, toteaa Pajamäki. 

MLL:n suositukset toimenpiteiksi: 

• Harraste- ja kerhotoiminta. Perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus ja kohtuuhintaisuus on turvattava kaikille 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Myös 3.–6. luokkalaisten lasten tarve turvalliseen iltapäivään on tärkeä nostaa keskusteluun. Esimerkiksi harraste- ja kerhotoiminta voi ehkäistä vakavampia ongelmia tulevaisuudessa.   

• Koko perheen huomioivat palvelut. Monet etenkin nuorille suunnatut tuki- ja hoitokontaktit painottuvat yksilölliseen tukeen ja oireiden hoitamiseen. Pelkkä lapsen tai nuoren oireiluun keskittyvä tuki ei ole toimivaa, jos oireilun syitä ei tunnisteta, oireet liittyvät perheiden kokemaan kuormitukseen kuten akuutteihin kriiseihin, väkivaltaan aikuisten välillä, tai esimerkiksi perheen haitallisiin käyttäytymis- ja kasvatusmalleihin. Perheet tarvitsevat kokonaisvaltaista ja oikea-aikaista tukea, joka on integroitavissa omaan arkeen. 

• Turvalliset palvelut ja lapsiystävällinen kohtaaminen. Lapset käyttävät yhteiskunnan palveluja myös yksin. Yhteydenottojen perusteella he joutuvat toisinaan palveluja käyttäessään turvattomuutta tuottaviin tilanteisiin. Lasten turvallisuus on tärkeä taata kaikissa palveluissa ja lapsen ikä- ja kehitystaso tulee huomioida myös muissa kuin psykososiaalisissa tukipalveluissa. Lapsia ja nuoria kohtaavat ammattilaiset tarvitsevat työhönsä opastusta ja koulutusta ikä- ja kehitystasoiseen kohtaamiseen. 

• Matalan kynnyksen palvelut. Moni yhteydenottaja ei ole kokenut saaneensa apua. Avun hakemista vaikeuttavat tietämättömyys palveluista sekä osaamattomuus käyttää niitä, mutta myös pelko seurauksista sekä leimautumisesta. Anonyymit puhelin- ja verkkopalvelut mahdollistavat lapsille ja nuorille väylän puheeksi ottamiseen. Matalan kynnyksen palvelut sekä ennaltaehkäisevät että auttavat akuuteissa tilanteissa ja ohjaavat asianmukaisiin palveluihin.