Naisehdokkaiden ja vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvanut sekä kunta- että aluevaaleissa

”Viime vuosikymmeninä kuntavaaliehdokkaiden lukumäärässä suunta on ollut laskeva. Tämä liittyy osin kuntien lukumäärän vähenemiseen. Kun valtuustoja valitaan vähemmän, mahdollinen ehdokasmääräkin on pienempi”, yliaktuaari Sami Fredriksson toteaa.

Naisten osuus ehdokkaista kasvoi molemmissa vaaleissa

Naisten osuus vuoden 2025 kuntavaalien ehdokkaista on 42,3 prosenttia. Osuus on 2,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2021. Lähes kaikilla eduskuntapuolueilla naisehdokkaiden osuus kasvoi. Ainoastaan Liike Nyt -puolueella osuus laski. Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin perussuomalaisilla (24,5 %) ja suurin vihreillä (61,4 %).

”Naisehdokkaiden osuus kuntavaaleissa on tänä vuonna kaikkien aikojen korkein. Naisten osuus nousi suhteellisen tasaisesti 1970-luvulta 2000-luvulle, jonka jälkeen se on vakiintunut noin 40 prosentin tasoon”, yliaktuaari Heidi Myllylä kertoo.

Aluevaaleissa naisehdokkaiden osuus on korkeampi kuin kuntavaaleissa, 47,7 prosenttia. Tämä on 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 aluevaaleissa. Eri puolueista naisten osuus on pienin liberaalipuolueella (8,3 %) ja suurin vihreillä (63,2 %). Eduskuntapuolueista pienin naisten osuus on perussuomalaisilla (28,5 %).

”Aluevaaleissa on kyse sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä, ja sote-ala on naisvaltaista. Tämä voi osaltaan liittyä naisten kiinnostukseen lähteä ehdolle aluevaaleissa. Aluevaalien työllisistä ehdokkaista yli viidesosa on työssä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla”, yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.

Myös vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvanut

Vieraskielisten ehdokkaiden osuus kuntavaaleissa on kasvanut edellisistä vaaleista. Vuonna 2025 vieraskielisiä ehdokkaita on 2,8 prosenttia, kun heitä oli vuoden 2021 vaaleissa 2,6 prosenttia ja vuoden 2017 vaaleissa 2,2 prosenttia.

Myös syntyperältään ulkomaalaistaustaisten ehdokkaiden osuus on kuntavaaleissa kasvanut. Vuonna 2025 ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on 2,9 prosenttia, kun vuonna 2021 heitä oli 2,7 prosenttia. Syntyperältään ulkomaalaistaustaiset ovat henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (6,3 %) ja vähiten perussuomalaisilla (1,4 %).

Tämän vuoden kuntavaalien äänioikeutetuista 9 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli 7 prosenttia.

Vieraskielisten osuus aluevaalien ehdokkaista on 2,8 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus aluevaalien ehdokkaista on samaa luokkaa kuin kuntavaaleissa.