Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia siihen oikeutetuista
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (ove, osittainen vanhuuseläke) aloittaneiden määrä on noussut ja eläkkeen ottaneiden osuus ikäluokasta on kasvanut selvästi viime vuosina. Tutkimuksessa tarkasteltiin osittaisen vanhuuseläkkeen ennen vanhuuseläkeikää ottaneita vuosina 2020–2023, jolloin eläkkeen pystyi aloittamaan 61-vuotiaana.
Vuonna 2020 ja 2021 eläkkeen aloitti noin 12 000 henkilöä, mutta vuonna 2022 määrä nousi hieman yli 30 000 henkilöön. Vuonna 2023 osittaisen vanhuuseläkkeen aloitti puolestaan vajaat 20 000 henkilöä.
– Vuoden 2022 eläkkeen ottamisen suosion taustalla oli poikkeuksellisen suuri työeläkeindeksin korotus vuonna 2023. Korotuksesta hyötyivät ne, joilla oli eläke maksussa vuoden 2023 alussa. Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittaneiden suuri määrä sai paljon huomiota mediassa, mikä lisäsi tietoisuutta eläkkeestä, sanoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Myös vuoden 2024 alussa tullut tavanomaista suurempi työeläkeindeksin korotus lisäsi kiinnostusta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen edellisvuoden puolella.
Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 ikävuoteen vuonna 1964 syntyneillä ja sitä nuoremmilla asteittain ylöspäin. Nivalaisen mukaan on vaikea arvioida etukäteen, miten ikärajan nousu vaikuttaa osittaisen eläkkeen ottamiseen.
Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittavat muita todennäköisemmin miehet, työttömät ja yrittäjät
Miehet ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen naisia todennäköisemmin. Lisäksi työttömyyttä kohdanneet, yrittäjät ja pitkän työuran tehneet aloittavat eläkkeen muita herkemmin. Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittanut työskentelee useammin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Eläke aloitettiin todennäköisimmin 61-vuotiaana, eli heti kun sen aloittaminen oli mahdollista.
– Vaikka osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut selvästi viime vuosina, sen ottaneiden ominaisuudet ovat pysyneet samanlaisina kuin aiemmin eli vuosina 2017–2020.
Korkeamman työttömyyden alueilla ja Pohjois-Suomessa osittainen eläke otetaan useammin
Noin neljä viidestä osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista oli töissä eläkkeen aloittamista edeltävän vuoden lopussa. Työttömyys liittyy 20–30 prosenttiin aloitetuista eläkkeistä, ja työttömyys on ollut hieman yleisempää miehillä kuin naisilla.
Korkeamman työttömyyden alueilla ja Pohjois-Suomessa eläke otetaan muita alueita todennäköisemmin.
– Erityisesti korkeamman työttömyyden alueilla asuvat miehet ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen muita herkemmin. Sen sijaan naisilla alueen työttömyysaste ei ole yhteydessä eläkkeen ottamiseen, Nivalainen sanoo.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke (ove)
- Osittainen vanhuuseläke otettiin käyttöön vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
- Valtaosa osittaisen eläkkeen aloittaneista on ottanut maksuun 50 prosenttia kertyneestä työeläkkeestään. Maksuun voi ottaa myös 25 prosenttia kertyneestä eläkkeestä.
- Yläikärajaa osittaisen vanhuuseläkkeen aloittamiselle ei ole.
- Eläketurvakeskus julkaisee toukokuussa tuoreimmat tilastotiedot vuonna 2024 osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä.
Tutkimusjulkaisu:Osittaisen vanhuuseläkkeen varhennettuna ottaneiden ominaisuudet vuosina 2020–2023
Lisätietoja: Ekonomisti Satu Nivalainen, Eläketurvakeskus, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2151
Eläketurvakeskuksen tutkimuswebinaari osittaisesta vanhuuseläkkeestä järjestetään maanantaina 12.5.2025. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Webropol-lomakkeella.
Tekstiä on muokattu 8.4.2025. Otsikkoon on muutettu: Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa jopa 40 prosenttia siihen oikeutetuista – ikäluokasta-termin sijaan. Lauseeseen Vuonna 1956 syntyneistä noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosentti, on lisätty termi: osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista.
Avainsanat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Medelpensionen steg till 2 100 euro27.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarnas genomsnittliga månadspension fortsatte att öka i fjol. År 2024 betalades sammanlagt 39,1 miljarder euro i arbetspensioner och FPA-pensioner.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme