Vieraskielisten määrä kasvoi yli 50 000:lla vuonna 2024 – Uudenmaan väestöstä lähes viidennes ulkomaista syntyperää
Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla.
Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli vuoden lopussa 10,8 %. Osuus kasvoi lähes prosenttiyksiköllä vuotta aiemmasta. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen väestörakenne-tilastosta.
”Vieraskielisten väestöosuus kasvoi kaikissa maakunnissa vuonna 2024. Ulkomaista syntyperää olevien osuus nousi yli yhdentoista prosentin ja oli maakunnista korkein Uudellamaalla, jossa jo lähes joka viides asukas on ulkomaista syntyperää”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Venäjää äidinkielenään puhuvat ovat yhä selvästi suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa. Vuonna 2024 venäjänkielisten määrä ylitti sadantuhannen rajan. Venäjää puhuvien määrä on kasvanut vuosien 2014 ja 2024 välisenä aikana yli 30 000:lla.
”Toiseksi suurin kieliryhmä, vironkieliset, on kasvanut samaan aikaan vain 3 000:lla. Viime vuonna viroa äidinkielenään puhuvien määrä väheni.”
Kymmenestä suurimmasta kieliryhmästä suhteellinen kasvu on ollut ukrainankielisiä lukuun ottamatta suurinta arabian- ja persiankielisten joukossa.
”Arabia lähestyy jo viroa suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna”, Rapo sanoo.
Suomen väkiluvun kasvu yhä poikkeuksellisen nopeaa
Vaikka maahanmuutto Suomeen väheni edellisvuodesta, väkiluku kasvoi sen vetämänä 32 120* henkilöllä, selviää Tilastokeskuksen väestörakenne-tilaston tiedoista.
”Tämä on toiseksi suurin väkiluvun lisäys viimeisen 60 vuoden aikana. Kärjessä pysyi vuosi 2023, jolloin väestö kasvoi lähes 40 000:lla. Tuolloin nettomaahanmuuttoa tuli miltei 58 000 henkilön verran”, Rapo sanoo.
Väkiluvun kasvusta osa selittyy Ukrainan kansalaisilla: vuoden 2024 aikana runsaat 13 000 ukrainalaista sai kotikunnan Suomesta ja tuli näin tilastoissa mukaan Suomen väestöön.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä jopa lähes puolet asui viime vuoden lopussa pääkaupunkiseudulla. Manner-Suomen kunnista korkeimmat osuudet löytyivät Vantaalta, 29,2 %, Espoosta, 25,1 % sekä Närpiöstä, 23,0 %.
Vantaalla kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä jopa laski vuonna 2024, toisin kuin naapurikaupungeissa Helsingissä ja Espoossa.
Hyvinvointialueiden ikärakenteissa isot erot
Iäkkäiden osuus hyvinvointialueiden väestöstä vaihtelee suuresti. Vuoden 2024 lopussa se oli suurin Etelä-Savon hyvinvointialueella. Alueen asukkaista jo joka neljäs on iältään vähintään 70 vuotta täyttänyt.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella iäkkäiden osuus on puolestaan pienin: noin joka yhdeksäs asukas on vähintään 70-vuotias. Yhdellätoista hyvinvointialueella vähintään joka viides asukas on 70-vuotias tai sitä vanhempi.
*Korjattu: Aiemmin ilmoitettu luku Suomen väkiluvusta on virheellinen. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 32 120 hengellä, ei 32 137:llä, kuten aiemmin uutisessa kerrottiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@stat.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme