ENNAKKOTIEDOTE: Mikä on myyttinen sampo? – Historiallista romaanisarjaa 20 vuotta työstänyt kirjailija Mikko Kamula antaa oman tulkintansa vuosisataiseen kysymykseen
Folkloristiikkaa, kansatiedettä ja historiaa opiskellut Mikko Kamula on tutkinut koko aikuisikänsä suomalaista kansanperinnettä ja vanhoja uskomuksia. Nyt viidenteen osaan edenneellä Metsän kansa -romaanisarjallaan hän haluaa kertoa meille suomalaisille juuristamme. Pohjolan neito (Gummerus) ilmestyy ja on arvosteluvapaa 17.4.
Petollinen Pohjolan emäntä on ryöstänyt seppämestari Torhon takomaan uutta sampoa, joka tuo omistajalleen mittaamattoman hyvinvoinnin ja vaurauden. Sammon joutuminen vääriin käsiin olisi hirvittävä onnettomuus. Nuorella tietäjällä Tenholla ja hänen opettajallaan Yörnin äijällä on edessään uhmakas pelastus- ja ryöstöretki. Apuun tarvitaan myös Tenhon sisarukset: Hämeen linnan parantajana työskentelevä Varpu ja sotilaaksi kouluttautunut Heiska, joka elää perheensä kanssa Pyhän Olavin linnan liepeillä. Miten käy sankareiden, kun heillä on vastassaan viekas Loviatar ja tämän tytär Pohjolan neito?
”Syrjäisestä savupirtistä Savon sydämessä liikkeelle lähteneessä romaanisarjassa on tultu keskiaikaisen Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Samalla tarinan mytologiset elementit ovat muuttuneet arkisesta taikuudesta ja kodinhaltijoista kohti suomalaisen kansanperinteen suurimpia eeppisiä teemoja. Pohjolan neito -teoksen juonen punaisen langan muodostavat kalevalaisen kansanrunouden sampo-aiheiset runot. Sammon olemus on suomalaisia kulttuuripiirejä vuosisatojen ajan askarruttanut kysymys, ja keskustelu aiheen ympärillä on jatkunut 2000-luvullakin. Tässä romaanissa annan oman näkemykseni siihen, mikä sampo on”, Mikko Kamula kertoo.
Ylöjärvellä asuva Mikko Kamula (s. 1982) vaeltaa mielellään tuhansien järvien maassa ja kuvittelee, millaisena muinaiset suomalaiset ovat metsämme nähneet. 1400-luvulle sijoittuvassa Metsän kansa -suursarjassa on ilmestynyt aiemmin romaanit Ikimetsien sydänmailla (2017), Iso härkä (2018), Tuonela (2019) ja Kalevan pojat (2022) sekä ääni- ja sähkökirja Lemmenliekki (2024).
Mikko Kamula: Pohjolan neito
650 sivua
painettu kirja ilmestyy 17.4.
ilmestyy sähkö- ja äänikirjana 18.4., lukijat: Heljä Heikkinen, Panu Kangas ja Ville-Veikko Niemelä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eeva HerrainsiltaViestintäpäällikkö
Puh:040 5146 360eeva.herrainsilta@gummerus.fiKuvat
Linkit
Gummerus
Gummerus on vuonna 1872 perustettu yleiskustantamo. Toteutamme edelleen Kaarle Jaakko Gummeruksen alkuperäistä visiota julkaista kirjallisuutta ”huviksi ja hyödyksi”. Omaperäiset ja uskaliaat kustannuspäätökset ovat aina olleet Gummeruksen toiminnan ydin. Suhtaudumme kirjallisuuteen rakastavasti ja intohimoisesti, ja meitä ohjaavat yhteiset arvot: rohkea mieli, avara katse ja vapaa sana.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Gummerus
Paavo Teittisen Pitkä vuoro saa tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon27.11.2025 20:30:00 EET | Tiedote
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2025 on valittu kirjailija-toimittaja Paavo Teittinen teoksestaan Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus). Helsingin Sanomissa työskentelevän, palkitun tutkivan journalistin teos on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta ja kertoo, kuinka ulkomailta Suomeen saapuneet ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä muun muassa ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Palkinnon saajan valitsi kuuden ehdokkaan joukosta ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.
Millaista on olla hiv-positiivinen äiti Suomessa? – Kansainvälistä aids-päivää vietetään 1.12.11.11.2025 13:14:00 EET | Tiedote
Kirjailija-toimittaja Mirkka Torikan Positiivinen – Minä ja hiv (Gummerus) kertoo Mervi Pakan elämästä yhtenä noin 3700 suomalaisesta hiv-positiivisesta. Teos päivittää tietoa hi-viruksesta, kuvaa sairastuneiden kohtaamaa syrjintää ja purkaa tautiin liittyvää stigmaa. Ennen tätä kirjaa yksikään suomalainen nainen, äiti, ei ole kertonut omalla nimellään hiv-tartunnastaan tässä mittakaavassa.
Anna-Liisa Ahokummulle Kalle Päätalo -palkinto11.11.2025 08:13:44 EET | Tiedote
Taivalkoskelta kotoisin oleva kirjailija Anna-Liisa Ahokumpu saa Kalle Päätalo -palkinnon romaanistaan Kosminen tanssija (Gummerus). Taitavan prosaistin syvästi koskettava romaani herättää pohtimaan sosiaalisen historiamme kipupisteitä. Palkinnolla halutaan Päätalon (11.11.1919–20.11.2000) toiveen mukaisesti tukea poikkeuksellisen lahjakasta nuorta kirjailijaa.
Riko Saatsin Yönistujat on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana6.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsi ammentaa Yönistujat-romaaniinsa (Gummerus) oman sukunsa kohtaloista. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Romaani tekee näkyväksi uhanalaisen karjalan kielen.
Paavo Teittisen Pitkä vuoro on tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana4.11.2025 11:30:00 EET | Tiedote
Palkitun tutkivan journalistin Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus) on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta. Hätkähdyttävä teos purkaa osiin oikeusvaltiolle kiusallisen ilmiön: meidän elintasoamme – edullisia lounaita, koulujen siisteyttä, kotien rakentamista – ylläpitää suuri joukko hyväksikäytettyjä ihmisiä. Suomessa ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Köyhistä maista saapuvia työntekijöitä riistetään järjestelmällisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme