Opettajien työhyvinvointi parantunut
Helsingin yliopiston seurantatutkimus osoittaa opettajien työhyvinvoinnin lähteneen usean vuoden jälkeen nousuun. Kahdesti vuodessa OAJ:n jäsenille tehtävä kyselytutkimus aloitettiin viisi vuotta sitten, koronakeväänä 2020. Selvä käänne parempaan tapahtui viime vuonna.
Opettajien työhyvinvointitutkimus on puolivuosittain toteutettava seurantatutkimus, joka kohdistuu opettajiin ympäri Suomea kaikilla koulutusasteilla. Siinä seurataan ammattiryhmän työhyvinvoinnin kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kattavalla kyselylomakkeella. Viimeisimmässä kyselyssä syksyllä 2024 vastaajamäärä oli suurin koskaan, yli 1800.
- Näin iso vastaajamäärä antaa jo varsin luotettavan kuvan opettajien työhyvinvoinnin kehittymisestä. Samaa positiivinen kehitys näkyi myös alkuvuodesta julkaistussa rehtoribarometritutkimuksessa, rehtoreiden ja opettajien työhyvinvointia seuraavia tutkimusryhmiä johtava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta iloitsee.
Työuupumus lähti laskuun jo aiemmin
Työhyvinvointia kuvataan seurantatutkimuksessa kahden keskeisen tekijän, koetun työn imun ja toisaalta työuupumuksen kautta. Kyselytutkimuksessa näkyy koronapandemian alun vaikutukset opettajien työssäjaksamiseen. Opettajien kokema työuupumus kasvoi merkittävästi vuosina 2020–2021, mutta on siitä lähtien ollut laskusuunnassa. Työn imu sen sijaan lähti merkittävään nousuun vasta viime vuonna. Kehitys oli saman suuntainen eri puolilla maata ja kaikilla koulutusasteilla.

Työn imu on myönteistä työhyvinvointia kuvaava tila, jota ilmentää tarmokkuus sekä omistautuminen ja uppoutuminen omaan työntekoon.
- Sitä edistää muun muassa se, että työhön liittyvät voimavarat kuten laadukas johtaminen, yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ylittävät työhön liittyvät vaatimukset. Niitä ovat esimerkiksi korkea työmäärä, aikapaine ja rooliristiriidat, yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistosta avaa tuloksia.
Tutkimuksessa selvitettiin työn imun ja työuupumuksen lisäksi myös muita keskeisiä työhyvinvointitekijöitä, kuten opettajien kokemusta omasta pätevyydestä, yhteenkuuluvuudesta ja työn autonomiasta. Nämä ovat psykologisia perustarpeita, jotka ovat keskeisiä työn imun kokemisessa, Hietajärvi jatkaa.
- Vaikuttaa siltä, että opettajat ovat pystyneet aiempaa paremmin keskittymään perusasioihin, sillä koetut ”työn turhakkeet” ovat vähentyneet. Niitä ovat tehtävät, joita ei koeta oleellisiksi omassa työssä tai jotka tuntuvat kohtuuttomilta suhteessa omaan työnkuvaan. Myös työn merkityksellisyyden kokemus on opettajakunnassa kasvanut.
Autonomia tärkeää opettajille
Oman työn autonomiaa uhkaavia tekijöitä kuitenkin on ilmassa, sillä siihen liittyvä turhautuminen on jokaisella mittauskerralla ollut huomattavan koholla verrattuna muihin psykologisiin perustarpeisiin. Suomessa opettajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, joille on perinteisesti luotettu paljon autonomiaa.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Olli-Pekka Heinimäki näkee, että autonomiaan liittyvien kokemusten kehittymistä on tärkeää seurata tarkasti tulevissa kyselyissä.
- Autonomia on tärkeä osa opettajien ammatti-identiteettiä, työhyvinvointia ja näin merkittävä pito- ja vetovoimatekijä koko ammattikunnalle.
Positiivisesta yleiskuvasta huolimatta myös alanvaihtoaikeet ovat opettajien keskuudessa korkealla tasolla. Jopa yli puolet viimeisimpään kyselyyn vastanneista (55%) on harkinnut lopettavansa opettajana ja siirtyvänsä muihin tehtäviin. Vain hieman yli kolmannes ei ole harkinnut alanvaihtoa tai työssä lopettamista. Trendi on ollut sama jokaisella mittauskerralla.
- Huomattavasti pienempi osuus todellisuudessa vaihtaa alaa, mutta ammatillisen kehittymisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta työskentely ”toinen jalka oven välissä” ei vaikuta hyvältä, ja opettajan työn pitovoimaa pitäisikin pystyä parantamaan, tutkijatohtori Olli-Pekka Heinimäki toteaa.
Seuranta jatkuu pitkittäistutkimuksena
Puolivuosittain kerättävä aineisto on tähän mennessä mahdollistanut yleisten trendien seuraamisen poikkileikkauksena. Jatkossa osaa opettajista tullaan seuraamaan myös pitkittäistutkimuksena.
- Näin pääsemme vielä syvemmälle siihen, minkälaisia työhyvinvoinnin kehityskulkuja tapahtuu esimerkiksi yksilö-, oppilaitos- ja aluetasolla ja mitkä eri tasojen tekijät näihin vaikuttavat, yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi Helsingin yliopistosta sanoo.
Opettajien työhyvinvointitutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa, joka edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla. Opettajien ja koulutuksen johtajien osaamisen vahvistaminen on yksi lippulaivatutkimuksen painopisteistä. Puolivuosittain toteutettavasta opettajien työhyvinvointitutkimuksesta vastaa Helsingin yliopisto. Kyselyaineisto on kerätty tiiviissä yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa, ja aineisto koostuu järjestön jäsenten vastauksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro, Helsingin yliopisto
katariina.salmela-aro@helsinki.fi
yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi, Helsingin yliopisto
sähköposti: lauri.hietajarvi@helsinki.fi
tutkijatohtori Olli-Pekka Heinimäki, Helsingin yliopisto
sähköposti: olli-pekka.heinimaki@helsinki.fi
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Suomen Akatemian rahoittaman EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan tavoitteena on vahvistaa koulutuspoliittisten päätösten ja kokeilujen tutkimusperusteisuutta, lisätä ymmärrystä oppimisen variaatioon vastaamisesta ja lisätä ymmärrystä sosiaalisista ja yksilöllisistä oppimisprosesseista, opettajien ja johtajien osaamisen uudistamisesta sekä skaalautuvista opetusteknologisista ratkaisuista. Jyväskylän yliopiston johtamassa osaamiskeskittymässä ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme