Maakunnalliset LUMO-ohjelmat avuksi luontokadon torjumiseen
Maakunnallisten LUMO-ohjelmien laadinta on alkanut Priodiversity LIFE -hankkeen rahoituksen turvin seitsemässä maakunnassa: Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. LUMO-ohjelmien tavoite on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja kehityssuunnan kääntäminen positiiviseksi maakunnan tasolla. Ohjelmia laaditaan kolmen seuraavan vuoden aikana yhteistyössä maakuntien keskeisten sidosryhmien kanssa, maakuntien erityispiirteet huomioiden.
LUMO-ohjelmat ovat uuden luonnonsuojelulain (2023) mukaisia, kansalliseen luonnon monimuotoisuuden strategiaan liittyviä, alueellisia luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmia. LUMO-ohjelmien tavoitteena on edistää maakunnallista monimuotoisuustyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. LUMO-ohjelmia laaditaan myös muissa kuin Priodiversity LIFE -hankkeen maakunnissa. Kukin maakunta vastaa oman LUMO-ohjelmansa sisällöstä.
Priodiversity LIFE -hankkeessa LUMO-ohjelman laadinnan ensimmäinen vuosi on takana ja kolme edessä. Pitkän laadinta-ajan tarkoituksena on saada mahdollisimman kattava joukko toimijoita mukaan ohjelman valmisteluun ja toteutukseen. Ensimmäisten vuosien aikana tuodaan luontotietoa kartalle ja osoitetaan tiedon avulla monimuotoisuusverkoston kehittämistarpeet. Entistä avoimempi ja tarkentuva luontotieto kasvattaa ymmärrystä maakuntien arvokkaasta luonnosta sekä luonnon tilaa parantavien ja heikentävien toimien merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle.
LUMO-ohjelmissa määritellään luonnon monimuotoisuustoimia alueille, joilla toimien tarve on suurin. Toimien kohdentamisella tavoitellaan vaikuttavuutta ja resurssien tehokasta hyödyntämistä luonnon monimuotoisuuden turvaamistyössä. Pitkällä aikajänteellä monimuotoisuusverkostot vahvistuvat. LUMO-ohjelmissa määritettävien toimien toteutus on maanomistajille vapaaehtoista.
LUMO-ohjelmien osoittamilla monimuotoisuuskeskittymillä aloitetaan luonnonhoito- ja ennallistamistoimia
Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Priodiversity LIFE -hankkeen LUMO-ohjelmatyössä on koottu yhteen tietoa maakuntien arvokkaasta luonnosta ja tunnistettu maakuntien merkittävimmät monimuotoisuuskeskittymät. Priodiversity LIFE -hankkeen toimijat aloittavat luonnonhoito- ja ennallistamistoimien suunnittelun valikoiduilla, LUMO-ohjelmassa osoitetuilla monimuotoisuuskeskittymillä. Toimet sisältävät mm. soiden ennallistamista, lintuvesien ja pienvesien kunnostamista sekä metsäisten elinympäristöjen ja perinnebiotooppien hoitoa.
Tämän vuoden aikana aloitetaan myös ohjelman pitkäjänteisten, luontokadon pysäyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu ja työstö yhdessä sidosryhmien kanssa. Keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa vapaaehtoisten keinojen suuntaamista arvokkaimmille alueille. Tavoitteena on myös löytää ja ehdottaa uudenlaisia ratkaisuja luontokohteiden monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
LUMO-ohjelmatyötä tehdään maakunnallisessa yhteistyössä
Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi LUMO-työhön kutsutaan mukaan koko maakunta. LUMO-ohjelmia on jo nyt valmisteltu sidosryhmäyhteistyössä, ja työtä jatketaan entistä laajemmalla kokoonpanolla mm. alueellisissa työpajoissa sekä tilaisuuksissa. LUMO-ohjelmien tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä ja arvostusta oman maakunnan luonnon monimuotoisuutta kohtaan sekä innostaa maanomistajia ja uusia toimijoita mukaan luonnon monimuotoisuuden edistämistyöhön.
”LUMO-ohjelmat ovat hyvä väline alueellisen yhteistyön syventämiseen ja entistä vaikuttavampiin toimenpiteisiin luonnon tilan parantamiseksi. Tärkeää on myös eri alueiden LUMO-ohjelmien välinen tiedonvaihto ja kustannustehokas valmistelu, minkä Priodiversity LIFE -hanke mahdollistaa”, kertoo ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.
Priodiversity LIFE -hanke tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla voimme pysäyttää luontokadon. Hanke kokoaa yhteen laajan ja monipuolisen joukon sitoutuneita toimijoita, joilla on yhdessä mahdollisuus löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Priodiversity LIFE -hanke luo edellytyksiä tehdä luontokadon torjunnasta uutta osaamista suomalaisille yrityksille sekä luoda Suomesta kansainvälisen tason osaaja. Priodiversity LIFE -hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Yhteyshenkilöt ja lisätietoja:
- Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: biodiversiteettikoordinaattori Pekka Heikkilä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 168, pekka.heikkila@ely-keskus.fi
- Pirkanmaa: biodiversiteettikoordinaattori Tuulia Lahtinen, Pirkanmaan ELY-keskus, puh. 0295 036 192, tuulia.lahtinen@ely-keskus.fi
- Pohjois-Pohjanmaa: biodiversiteettikoordinaattori Jussi Jyväsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 038 109, jussi.jyvasjarvi@ely-keskus.fi
- Pohjois-Savo: biodiversiteettikoordinaattori Mari Jäntti, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 069, mari.jantti@ely-keskus.fi
- Satakunta ja Varsinais-Suomi: biodiversiteettikoordinaattori Maija Mussaari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 883, maija.mussaari@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme