Maakunnalliset LUMO-ohjelmat avuksi luontokadon torjumiseen
Maakunnallisten LUMO-ohjelmien laadinta on alkanut Priodiversity LIFE -hankkeen rahoituksen turvin seitsemässä maakunnassa: Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. LUMO-ohjelmien tavoite on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja kehityssuunnan kääntäminen positiiviseksi maakunnan tasolla. Ohjelmia laaditaan kolmen seuraavan vuoden aikana yhteistyössä maakuntien keskeisten sidosryhmien kanssa, maakuntien erityispiirteet huomioiden.

LUMO-ohjelmat ovat uuden luonnonsuojelulain (2023) mukaisia, kansalliseen luonnon monimuotoisuuden strategiaan liittyviä, alueellisia luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmia. LUMO-ohjelmien tavoitteena on edistää maakunnallista monimuotoisuustyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. LUMO-ohjelmia laaditaan myös muissa kuin Priodiversity LIFE -hankkeen maakunnissa. Kukin maakunta vastaa oman LUMO-ohjelmansa sisällöstä.
Priodiversity LIFE -hankkeessa LUMO-ohjelman laadinnan ensimmäinen vuosi on takana ja kolme edessä. Pitkän laadinta-ajan tarkoituksena on saada mahdollisimman kattava joukko toimijoita mukaan ohjelman valmisteluun ja toteutukseen. Ensimmäisten vuosien aikana tuodaan luontotietoa kartalle ja osoitetaan tiedon avulla monimuotoisuusverkoston kehittämistarpeet. Entistä avoimempi ja tarkentuva luontotieto kasvattaa ymmärrystä maakuntien arvokkaasta luonnosta sekä luonnon tilaa parantavien ja heikentävien toimien merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle.
LUMO-ohjelmissa määritellään luonnon monimuotoisuustoimia alueille, joilla toimien tarve on suurin. Toimien kohdentamisella tavoitellaan vaikuttavuutta ja resurssien tehokasta hyödyntämistä luonnon monimuotoisuuden turvaamistyössä. Pitkällä aikajänteellä monimuotoisuusverkostot vahvistuvat. LUMO-ohjelmissa määritettävien toimien toteutus on maanomistajille vapaaehtoista.
LUMO-ohjelmien osoittamilla monimuotoisuuskeskittymillä aloitetaan luonnonhoito- ja ennallistamistoimia
Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Priodiversity LIFE -hankkeen LUMO-ohjelmatyössä on koottu yhteen tietoa maakuntien arvokkaasta luonnosta ja tunnistettu maakuntien merkittävimmät monimuotoisuuskeskittymät. Priodiversity LIFE -hankkeen toimijat aloittavat luonnonhoito- ja ennallistamistoimien suunnittelun valikoiduilla, LUMO-ohjelmassa osoitetuilla monimuotoisuuskeskittymillä. Toimet sisältävät mm. soiden ennallistamista, lintuvesien ja pienvesien kunnostamista sekä metsäisten elinympäristöjen ja perinnebiotooppien hoitoa.
Tämän vuoden aikana aloitetaan myös ohjelman pitkäjänteisten, luontokadon pysäyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu ja työstö yhdessä sidosryhmien kanssa. Keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa vapaaehtoisten keinojen suuntaamista arvokkaimmille alueille. Tavoitteena on myös löytää ja ehdottaa uudenlaisia ratkaisuja luontokohteiden monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
LUMO-ohjelmatyötä tehdään maakunnallisessa yhteistyössä
Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi LUMO-työhön kutsutaan mukaan koko maakunta. LUMO-ohjelmia on jo nyt valmisteltu sidosryhmäyhteistyössä, ja työtä jatketaan entistä laajemmalla kokoonpanolla mm. alueellisissa työpajoissa sekä tilaisuuksissa. LUMO-ohjelmien tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä ja arvostusta oman maakunnan luonnon monimuotoisuutta kohtaan sekä innostaa maanomistajia ja uusia toimijoita mukaan luonnon monimuotoisuuden edistämistyöhön.
”LUMO-ohjelmat ovat hyvä väline alueellisen yhteistyön syventämiseen ja entistä vaikuttavampiin toimenpiteisiin luonnon tilan parantamiseksi. Tärkeää on myös eri alueiden LUMO-ohjelmien välinen tiedonvaihto ja kustannustehokas valmistelu, minkä Priodiversity LIFE -hanke mahdollistaa”, kertoo ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.
Priodiversity LIFE -hanke tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla voimme pysäyttää luontokadon. Hanke kokoaa yhteen laajan ja monipuolisen joukon sitoutuneita toimijoita, joilla on yhdessä mahdollisuus löytää vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Priodiversity LIFE -hanke luo edellytyksiä tehdä luontokadon torjunnasta uutta osaamista suomalaisille yrityksille sekä luoda Suomesta kansainvälisen tason osaaja. Priodiversity LIFE -hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Yhteyshenkilöt ja lisätietoja:
- Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: biodiversiteettikoordinaattori Pekka Heikkilä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 168, pekka.heikkila@ely-keskus.fi
- Pirkanmaa: biodiversiteettikoordinaattori Tuulia Lahtinen, Pirkanmaan ELY-keskus, puh. 0295 036 192, tuulia.lahtinen@ely-keskus.fi
- Pohjois-Pohjanmaa: biodiversiteettikoordinaattori Jussi Jyväsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 038 109, jussi.jyvasjarvi@ely-keskus.fi
- Pohjois-Savo: biodiversiteettikoordinaattori Mari Jäntti, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 069, mari.jantti@ely-keskus.fi
- Satakunta ja Varsinais-Suomi: biodiversiteettikoordinaattori Maija Mussaari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 883, maija.mussaari@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Tienkäyttäjien tyytyväisyys parantunut Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteillä7.11.2025 12:04:52 EET | Tiedote
Kesän 2025 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus osoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella maanteiden kuntoon ollaan aiempaa tyytyväisempiä. Tulokset ovat parantuneet edellisestä kesästä. Merkittävänä tyytyväisyyteen vaikuttaneena tekijänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus näkee hallituksen myöntämän korjausvelkarahoituksen, joka on mahdollistanut runsaammat päällystykset jo toista vuotta peräkkäin.
Tiikkajansalmen siltatyömaa jää talvitauolle (Kainuu)6.11.2025 13:24:18 EET | Tiedote
Maantiellä 891 Hyrynsalmella sijaitsevalle Tiikkajansalmen sillalle tehdään laaja peruskorjaus ja tämän vuoden työt on saatu valmiiksi. Sillan kansirakenne sekä vesieristeet on kunnostettu ja samalla uusittiin tiekaiteet sekä päällysteet. Ensi vuonna liikennehaitta työmaan kohdalla on pienempi, koska korjaustöitä tehdään enimmäkseen sillan alapuolisiin rakenteisiin. Kesällä 2026 korjataan mm. sillan välituet sekä hiekkapuhalletaan ja maalataan kaikki teräsrakenteet.
Varkauden kaupunki sai tunnustusta Kämärin alueen kehittämisestä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivillä (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)5.11.2025 14:47:09 EET | Tiedote
Perinteisiä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäiviä vietettiin viidennentoista kerran Kuopiossa 4.-5.11.2025. Varkauden Kämärin sillat ja Kämärin alueen kehittäminen palkittiin Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien yhteydessä tunnustuksena seudullisesta teoista liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Valkoposkihanhien syysmuutto lopuillaan5.11.2025 10:30:06 EET | Tiedote
Kuluneen viikon aikana suurin osa Suomessa olleista valkoposkihanhista jatkoi muuttoaan kohti talvehtimisalueitaan. Ennätysmyöhäiseksi venyneen syksyn viimeisenä muuttoaaltona Barentsinmereltä tuli kuun vaihteessa vielä lisää joitakin tuhansia valkoposkihanhia, joista osa laskeutui Itä- ja Etelä-Suomen pelloille. Ensi viikonlopun jälkeen jäljelle jää meille todennäköisesti enää hyvin vähän valkoposkihanhia.
Valkoposkihanhien syysmuuton loppu pitkittyy29.10.2025 10:40:24 EET | Tiedote
Kulunut viikko ei tuonut juuri uutta valkoposkihanhitilanteeseen. Vesisateet, vastaiset tuulet ja lämpö eivät saaneet loppuja valkoposkihanhia jatkamaan matkaansa. Kauempana tundralla puhaltavat kohta myötätuulet ja ainakin sieltä poistuvat kaikki siivelle kykenevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


