Juuan veet ja vaarat – Pohjois-Karjalan ensimmäinen Helmi-keskittymä
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on valmistellut alueellisen Helmi-METSO -yhteistyöryhmän kanssa maakunnan ensimmäisen Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvan Juuan veet ja vaarat -keskittymän. Keskittymä nimettiin joulukuussa 2024. Juuassa sijaitsevan keskittymän tavoitteena on edistää ja jatkaa luonnontilan parantamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Juuan veet ja vaarat -keskittymästä järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus Juuan kunnantalon valtuustosalissa tiistaina 15.4.2025 klo 18 alkaen.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on valmistellut alueellisen Helmi-METSO -yhteistyöryhmän kanssa maakunnan ensimmäisen Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvan Juuan veet ja vaarat -keskittymän. Keskittymä nimettiin joulukuussa 2024.
Juuan veet ja vaarat -keskittymä sijaitsee pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa, Vaara-Karjalassa ja sisältää Juuan kunnan alueen Pielisen länsipuolella. Juuan maisemia hallitsevat luode-kaakkosuuntaiset vaarat sekä soiden, metsien, pienvesien ja järvien mosaiikki. Emäksisten kivilajien ansiosta alueella on monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtoja ja lettoja, vaarojen lakialueilla on edustavia vanhoja metsiä. Juuka on ollut lajiharrastajien suosiossa jo pitkään ja alueelta tunnetaan runsaasti harvinaista ja uhanalaista lajistoa, kuten kämmeköitä ja sammalia.
Ympäristöhallinto ja yksityiset maanomistajat ovat hoitaneet luonnonarvoltaan monipuolisia ja arvokkaita luonnonsuojelualueita Juuassa jo parinkymmenen vuoden ajan. Suojelualueiden lehtoja on hoidettu poistamalla varjostavia kuusia ja soiden vesitaloutta on ennallistettu täyttämällä ojia turpeella muun muassa Polvelassa ja Petrovaarassa. Metsäalan yhtiöt ja organisaatiot sekä ELY-keskus ovat toteuttaneet luonnonhoitoa suojelualueiden ulkopuolella, muun muassa purokunnostuksia Vepsänjoella sekä kalataloudellisia kunnostuksia Juuanjoella ja Vaikkojoella.
Keskittymän tavoitteena on edistää ja jatkaa luonnontilan parantamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella ja erityisesti toteuttaa toimia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kesken laajemman vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Juuassa on myös perustettu uusia luonnonsuojelualueita, muun muassa Juuanharjun Helmi sekä Haukisuon Helmi, joka perustettiin ensimmäisenä Helmi-ohjelman soidensuojelualueena Suomessa. Lähteiden, lettojen ja purojen luonnonhoidon tarvetta on tunnistettu monin paikoin, joten elinympäristöjen tilan parantamisessa töitä riittää.
Yleisötilaisuus Helmi-keskittymästä
Juuan veet ja vaarat -keskittymästä järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus Juuan kunnantalon valtuustosalissa tiistaina 15.4.2025 klo 18 alkaen. Tilaisuudessa esitellään Juuassa suunniteltuja ja jo toteutettuja luonnonhoidon toimia sekä pohditaan yhteistyön mahdollisuuksia eri toimijoiden kesken. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä.
Valtakunnallisen Helmi-ohjelman tavoitteet
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Helmi-elinympäristöohjelmasta vuonna 2021, minkä jälkeen ohjelmaa on toteutettu ympäri Suomea. Helmi-ohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantaluontoa. Helmi-ohjelmassa on asetettu vuoteen 2030 ulottuvat määrälliset ja laadulliset tavoitteet elinympäristöjen kunnostukselle ja hoidolle sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.
Yksi Helmi-ohjelman toimenpiteistä on määritellä Helmi-keskittymiä, jotka ovat maakunnallisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi tunnistettuja seutuja. Helmi-keskittymän alueella kannustetaan alueellisia toimijoita sekä maanomistajia yhdessä suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman hyvin toisiaan tukeviksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi. Helmi-keskittymä ei aiheuta maankäytön rajoituksia maanomistajille. Kaikki Helmi-ohjelman toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaija Eisto
Luonnonsuojeluasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 146
Etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Saara Heräjärvi
Johtava asiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 189
Etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vaikuta Pohjois-Karjalan LUMO-ohjelmaan1.12.2025 10:08:16 EET | Tiedote
Mitä luonto sinulle merkitsee? Entä mitä luonnon tilan parantamiseksi pitäisi tehdä? Vastaa kyselyyn! Pohjois-Karjalalle laaditaan luonnon monimuotoisuuden toimeenpanosuunnitelmaa eli LUMO-ohjelmaa. Nyt on sinun mahdollisuutesi vaikuttaa sen sisältöön.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niiranen27.11.2025 13:38:49 EET | Tiedote
Valtioneuvosto nimitti vuoden 2026 alussa toimintansa aloittavan Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niirasen. Itä-Suomen elinvoimakeskus muodostetaan Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksista. Elinvoimakeskuksiin siirtyy suurin osa nykyisten ELY-keskusten tehtävistä.
Pohjois-Karjalassa työttömänä 13,8 % työvoimasta25.11.2025 08:01:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli lokakuun lopussa 9 947 työtöntä työnhakijaa, joista 552 oli lomautettuna. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä oli 587 henkilöä enemmän (6 %) ja lomautukset kasvoivat 21 henkilöllä ( 4 %).
Pohjois-Karjalan maakunnan vedenpinnat olivat matalalla lokakuussa17.11.2025 09:54:56 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pääosin pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat pysyivät kuun loppuun saakka ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa: Kehityksessä näkyy varovaista toiveikkuutta30.10.2025 09:37:54 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan kehityksessä näkyy varovaista toiveikkuutta. Vaikka alueen elinvoimaa haastavat geopoliittinen epävakaus, korkea työttömyys ja väestörakenteen muutos, teknologiateollisuuden näkymät ovat parantuneet ja uusia investointeja on käynnissä. Työpaikkojen puute on edelleen merkittävä haaste, mutta odotukset talouden käänteestä kohdistuvat vuoteen 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme