Tekoälyn luovuus on katsojan silmässä
8.4.2025 09:40:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että arvotamme luovuutta sen mukaan, kuinka suuren osan luovasta toiminnasta pääsemme näkemään.

Mikä saa ihmiset pitämään tekoälyjärjestelmää luovana? Äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa, että tämä riippuu siitä, kuinka suuren osan luovasta suorituksesta he pääsevät itse näkemään.
Asiaa selvitettiin kokeellisesti tutkimuksessa, jossa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan robottien tuottamien piirrosten luovuutta. Osallistujille kerrottiin, että robotteja ohjasi tekoäly, mutta todellisuudessa robotit oli ohjelmoitu toistamaan taiteilijalta tilattuja piirustuksia.
”Tekoälyllä on yhä suurempi rooli luovassa toiminnassa, mutta on eri asia, pitäisikö sitä sen takia kutsua luovaksi”, pohtii väitöstutkija Niki Pennanen Aalto-yliopistosta.
Tutkimuksen aluksi osallistujia pyydettiin antamaan arvionsa luovuudesta vain luovan työn lopputuotoksen eli robotin tekemien piirrosten perusteella. Seuraavassa vaiheessa osallistujien piti arvottaa luovuutta sen jälkeen, kun heille oli valmiiden piirrosten lisäksi näytetty video, jossa viivat piirtyivät paperille mutta itse robottia ei näkynyt. Viimeisessä vaiheessa osallistujat pääsivät näkemään piirroksen lisäksi piirustusprosessin ja itse robotin piirtämässä.
“Mitä enemmän ihmiset näkivät, sitä luovempana he pitivät lopputulosta”, toteaa apulaisprofessori Christian Guckelsberger Aalto-yliopistosta.
Parempi ymmärrys ihmisten tavasta hahmottaa robottien ja muiden keinotekoisten järjestelmien luovuutta voi jatkossa auttaa suunnittelemaan parempia järjestelmiä. Jos kehittäjät esimerkiksi osaisivat vahvistaa vaikutelmaa tekoälyjärjestelmän luovuudesta, tämä voisi lisätä käyttäjien sitoutumista niiden käyttöön. Toisaalta Guckelsberger huomauttaa, että keinotekoinen luovuuden vaikutelman lisääminen voi olla myös kyseenalaista, jos järjestelmä käytännössä toimii samalla tavalla kuin aiemminkin.
Joka tapauksessa uusi tutkimus auttaa meitä ymmärtämään omia ennakkoluulojamme paremmin.
”Tämä on tärkeää myös tekoälyn käyttäjän näkökulmasta, koska se auttaa ymmärtämään, miten järjestelmän suunnittelu vaikuttaa käsityksiimme siitä”, Guckelsberger sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niki Pennanen
Väitöstutkija, Aalto-yliopisto
niki.pennanen@aalto.fi
Kuvat

Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla27.10.2026 02:01:00 EET | Tiedote
Tutkijat selvittivät aivoaktivaatiota arkielämää muistuttavassa tilanteessa ja havaitsivat eroja aivoalueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan. Tämä voi olla osasyynä hankaluuksiin ja väärinymmärryksiin vuorovaikutuksessa ihmisillä, joilla on runsaasti narsistisia piirteitä.
Aalto-universitetet söker en ny rektor23.10.2026 10:55:00 EEST | Pressmeddelande
Den nya rektorn börjar sommaren 2027 när nuvarande rektor Ilkka Niemeläs andra femårsperiod tar slut.
Aalto-yliopisto hakee uutta rehtoria23.10.2026 10:55:00 EEST | Tiedote
Uusi rehtori aloittaa kesällä 2027, kun nykyisen rehtorin Ilkka Niemelän toinen viisivuotiskausi tulee päätökseensä.
Recruitment to begin for position of Aalto University President23.10.2026 10:55:00 EEST | Press release
New president to take up the post in summer 2027, as President Ilkka Niemelä concludes his second five-year term.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja21.10.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme