Tekoälyn luovuus on katsojan silmässä
Uusi tutkimus osoittaa, että arvotamme luovuutta sen mukaan, kuinka suuren osan luovasta toiminnasta pääsemme näkemään.
Mikä saa ihmiset pitämään tekoälyjärjestelmää luovana? Äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa, että tämä riippuu siitä, kuinka suuren osan luovasta suorituksesta he pääsevät itse näkemään.
Asiaa selvitettiin kokeellisesti tutkimuksessa, jossa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat pyysivät osallistujia arvioimaan robottien tuottamien piirrosten luovuutta. Osallistujille kerrottiin, että robotteja ohjasi tekoäly, mutta todellisuudessa robotit oli ohjelmoitu toistamaan taiteilijalta tilattuja piirustuksia.
”Tekoälyllä on yhä suurempi rooli luovassa toiminnassa, mutta on eri asia, pitäisikö sitä sen takia kutsua luovaksi”, pohtii väitöstutkija Niki Pennanen Aalto-yliopistosta.
Tutkimuksen aluksi osallistujia pyydettiin antamaan arvionsa luovuudesta vain luovan työn lopputuotoksen eli robotin tekemien piirrosten perusteella. Seuraavassa vaiheessa osallistujien piti arvottaa luovuutta sen jälkeen, kun heille oli valmiiden piirrosten lisäksi näytetty video, jossa viivat piirtyivät paperille mutta itse robottia ei näkynyt. Viimeisessä vaiheessa osallistujat pääsivät näkemään piirroksen lisäksi piirustusprosessin ja itse robotin piirtämässä.
“Mitä enemmän ihmiset näkivät, sitä luovempana he pitivät lopputulosta”, toteaa apulaisprofessori Christian Guckelsberger Aalto-yliopistosta.
Parempi ymmärrys ihmisten tavasta hahmottaa robottien ja muiden keinotekoisten järjestelmien luovuutta voi jatkossa auttaa suunnittelemaan parempia järjestelmiä. Jos kehittäjät esimerkiksi osaisivat vahvistaa vaikutelmaa tekoälyjärjestelmän luovuudesta, tämä voisi lisätä käyttäjien sitoutumista niiden käyttöön. Toisaalta Guckelsberger huomauttaa, että keinotekoinen luovuuden vaikutelman lisääminen voi olla myös kyseenalaista, jos järjestelmä käytännössä toimii samalla tavalla kuin aiemminkin.
Joka tapauksessa uusi tutkimus auttaa meitä ymmärtämään omia ennakkoluulojamme paremmin.
”Tämä on tärkeää myös tekoälyn käyttäjän näkökulmasta, koska se auttaa ymmärtämään, miten järjestelmän suunnittelu vaikuttaa käsityksiimme siitä”, Guckelsberger sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niki Pennanen
Väitöstutkija, Aalto-yliopisto
niki.pennanen@aalto.fi
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
KAJ-yhtyeen Eurooppaa kiertänyt sauna mallinnettiin 3D:nä – Aalto-yliopisto tallentaa Pohjanmaan kulttuuriperintöä virtuaalitodellisuuteen16.5.2025 13:50:00 EEST | Tiedote
Kuka tahansa voi kurkistaa sisään Euroopan sydämet valloittaneen KAJ-yhtyeen kuuluisaan saunaan, sillä se on nyt mallinnettu 3D:nä. Aalto-yliopiston tutkijat kuvasivat saunan Vöyrillä osana laajempaa hanketta, jossa tallennetaan pohjalaista kulttuuriperintöä uudella tavalla. 3D-malli saunasta on nyt median vapaasti ladattavissa tästä kansiosta. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti eli MeMo on parhaillaan Pohjanmaan kiertueella mallintamassa paikallisia museoita, rakennuksia ja esineitä. Tarkoituksena on kehittää uudenlaisia tapoja visualisoida ja pelillistää kulttuuriperintöä, ja näin innostaa nuoria sen pariin. Samalla luodaan saavutettavia virtuaalikokemuksia – teekkarimaisella rohkeudella, MeMon johtaja Hannu Hyyppä muistuttaa. Mallinnusta tehdään useilla erilaisilla 3D-teknologioilla. ”Drooniteknologialla mallinnamme rakennetun ympäristön. Tätä yhdistetään sitten laserkeilausaineistoon, jota otetaan sekä ulkoa että sisältä. Erilaiset kamera-
Ennallistamisasetus ei yksin pysäytä luontokatoa kaupungeissa – laatu ratkaisee, ei pelkkä vihreän määrä15.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Helsingistä laaditut erilaiset skenaariot kaupungin kasvun ja kaupunkivihreän yhteensovittamisesta osoittivat, että viherryttämisellä on melko pieni vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi viherryttäminen edellyttäisi kaupunkirakenteen huomattavaa tiivistämistä.
EU Nature Restoration Law alone won’t halt urban biodiversity loss, says study15.5.2025 13:30:00 EEST | Press release
Urban greening alone has limited impact on biodiversity, and meeting EU restoration targets may require significantly densifying city structures, shows a new study.
Aalto-yliopiston muodin ja tekstiiliosaamisen kärkitapahtuma Näytös/Näyttely25 nyt laajempana kuin koskaan14.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Toukokuun lopussa kansainvälisen muoti- ja tekstiilimaailman katseet kohdistuvat Aalto-yliopistoon ja sen kärkitapahtumaan Näytös/Näyttely25. Mukana on koko Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen osaaminen, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (Fashion, Clothing and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä. Tapahtuma on kaksiosainen. Näytös25-muotinäytöstä on mahdollista seurata livelähetyksenä verkossa osoitteessa aalto.fashion tai Instagram-tilillä @aalto_fashion torstaina 22.5.2025 alkaen klo 20.30. Tekstiilin, vaatteen ja muodin konsepteja näyttelyn muodossa esittelevä Näyttely25 on yleisölle avoinna 16.–31.5.2025 Otaniemen kampuksen Väre-rakennuksessa. Suomalaiselle muoti- ja tekstiiliosaamiselle on paljon kysyntää Muoti peilaa ympäröivän yhteiskunnan tilaa ja on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä kestävyyskriisin keskellä kamppaileva maailma tarvitsee erityisen paljon luovien alojen tarjoamaa pos
Filosofi Frank Martela tutki Minecraftia ja tappajadroonia – havaitsi, että tekoälyllä on vapaa tahto13.5.2025 16:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa tarkasteltiin Minecraft-pelin Voyager-agenttia ja kuvitteellista tappajadroonia. Martelan mukaan ne täyttävät kolme vapaan tahdon ehtoa – ja siksi tekoälylle tarvitaankin moraalista kompassia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme