Tekoäly ei uhkaa maailmaa vaan ihminen
Mahdollinen tekoälyn uhka ei tule siitä, että koneet muuttuisivat itsenäisiksi ja oppisivat ajattelemaan. Ne ovat ihmisen ajattelun jatkeita. Koneiden väittäminen tietoisiksi ja itsenäisiksi ei ole vain harhaanjohtavaa, vaan peittää ihmisen toiminnan, toteaa tutkijatohtori Dominik Schlienger Taideyliopistosta.Ingressi
Tekoälyn nopea kehitys on tuonut julkiseen keskusteluun huolen siitä, että se muodostuisi uhkaksi koko ihmiskunnalle. Myös jotkut tutkijat ovat tukeneet tätä uhkakuvaa.
Dominik Schlienger Taideyliopistosta argumentoi artikkelissaan ”The fallacy of autonomous AI”, että tietokoneet eivät voi olla eikä niistä voi tulla itsenäisiä ajattelijoita.
Schlienger perustelee väitettään sillä, että tietokoneet toimivat algoritmien avulla.
”Koneet toimivat niiden ajattelutapojen jatkeina, jotka määrittävät niiden käyttämän kielen. Tietokone on aivoille kuin vasara on kädelle”, hän selittää.
Jos tekoäly on kuin mikä tahansa muu tekninen työkalu eikä itsenäinen ajattelija, vaan jatke meidän ajattelullemme, sen vaarat liittyvät siihen, miten käytämme tekoälyä.
Kone on ihmisen luoma järjestelmä
Ohjelmisto osoittaa koneiden sosio-teknisen luonteen paremmin kuin mikään muu: Jokaisen ohjelmistokoodin rivin on kirjoittanut ihminen, ja usein ei vain yksi ihminen, vaan ohjelmoijien, kehittäjien, keksijöiden, laitesuunnittelijoiden ja käyttäjien yhteisö.
Vaikka kone olisi kuinka automatisoitu, sen ajattelukyky on ihmisten luomaa – se on sosiaalinen käytäntö.
Schliengerin mukaan tietokonekoodin ja algoritmien kautta tekoäly on kielellinen laite, jolla on kielioppi, syntaksi ja semantiikka kuten luonnollisilla kielillä. Ne ovat ihmisten merkityksenluonnin järjestelmä.
”Väite, että tietokone voisi ajatella itsenäisesti, perustuu oletukseen, että tietokonekielissä merkitys voitaisiin koodata suoraan merkkiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Koko kone, mukaan lukien sen käyttöjärjestelmä, laitteisto ja ohjelmisto, muodostavat koodin, ja siksi ne ovat osa merkkiä ja sen jälkeä.”
Vain sekoittamalla merkin ja merkityksen voi väittää, että tietokoneiden merkityksen muodostaminen olisi erillään ihmisten merkityksen muodostamisesta, Schlienger toteaa.
Lisäksi, koska koneet, kuten kieli ja koodi, tarvitsevat suorittamista merkityksen luomiseksi, korostuu se, että me teemme tekoälyä, eikä tekoäly voi toimia itsenäisesti. Merkityksen muodostamiseksi tarvitaan aina edeltävä ja seuraava tapahtuma, jotka aktivoidaan koodin avulla.
Kielellinen lähestymistapa näkyy Schliengerin mukaan erityisesti suurten kielimallien pohjalta toimivissa chat-boteissa.
Vaara juontuu inhimillisestä ajattelusta
Schlienger ei kiistä teknologioiden potentiaalia eikä myöskään mahdollisia vaaroja, mutta sen sijaan hän vastustaa ajatusta, jossa vaara liitetään suoraan teknologiaan.
”Tekoälyn haitat ja vaarat ovat suoraa seurausta inhimillisestä ajattelusta, ei jotain, mistä voimme syyttää tekoälyä. Ulkoisen toimijan, deus ex machinan, toimijuuden liittäminen voi olla kätevää hegemonialle, joka hyötyy siitä, mutta se on vastuusta luistamista.”
Schliengerin mukaan meidän on mietittävä uudelleen, miten kehitämme tekoälyä.
”Se, että tekoälyn toimijuus ei ole itsenäistä vaan ihmisen ajattelun jatke, tarjoaa Troijan hevosen niille, jotka hallitsevat konetta.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heta MuurinenTutkimusviestintä
Puh:050 569 2904heta.muurinen@uniarts.fiLinkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden esitys kutsuttiin kansainväliselle Fast Forward -festivaalille6.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Festivaalille kutsutaan vuosittain kourallinen nuoria eurooppalaisia ohjaajia. Tänä vuonna mukaan valittiin keväällä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta valmistunut Pauli Patinen. Kyseessä on toinen kerta, kun ohjelmistoon pääsi suomalaisohjaajan esitys.
Taideyliopisto allekirjoitti vetoomuksen Israelin poissulkemiseksi EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta24.9.2025 14:44:55 EEST | Tiedote
Taideyliopisto allekirjoitti 24.9.2025 eurooppalaisten yliopistojen yhteisen vetoomuksen Israelin poissulkemiseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta. Vetoomuksessa vaaditaan laajemmin myös Israelin ja Euroopan unionin kahdenvälisen sopimuksen, ns. assosiaatiosopimuksen välitöntä keskeyttämistä.
Musiikilla voi sekä rikkoa että parantaa mielen – uutuuskirja käsittelee musiikkiterapiaa kidutuksen uhrien ja pakolaisten kuntouttamisessa15.9.2025 14:01:44 EEST | Tiedote
Vertailevien tutkimusten mukaan musiikkiterapia on yhtä vaikuttavaa ja tehokasta kuin kognitiivinen psykoterapia. Musiikkiterapiaa onkin muiden menetelmien ohella alettu enenevissä määrin käyttää esimerkiksi sellaisten terapiapotilaiden auttamiseksi, joilla on traumoja kidutuksesta tai kotimaastaan pakenemisesta.
Music can both harm and heal the mind – A new book explores music therapy in the rehabilitation of torture survivors and refugees15.9.2025 14:01:44 EEST | Press release
Comparative studies suggest that music therapy is just as effective and impactful as cognitive psychotherapy. Increasingly, it is being used alongside other methods to support therapy patients suffering from trauma caused by torture or fleeing their homeland.
Iiu Susiraja, Jimmy López ja Noora Dadu ovat Taideyliopiston Vuoden alumnit 202511.9.2025 16:29:20 EEST | Tiedote
Vuoden alumnit ovat Taideyliopistosta valmistuneita taiteilijoita ja esikuvia, jotka ovat vahvistaneet toiminnallaan taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme