Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio.

–Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty.   Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä.

Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä

Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoituksia metsäsektorille ja voi heikentää kilpailukykyä. – Ilmastomuutoksen vastainen taistelu on maraton, jossa ei pitäisi vetää itseään hapoille liian kovalla vauhdilla, kuten nyt on käymässä.

 – Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on asettanut näin kunnianhimoisen tavoitteen. Tavoitteiden tulisi olla kilpailukykyä tukevia ja huomioida metsäsektorin merkitys ratkaisuna ilmastonmuutokseen, ei sen aiheuttajana. Metsien päälle ei pitäisi kaataa koko maankäyttösektorin vastuuta.

Jos metsäsektorin pitäisi hoitaa tavoitteen toteutuminen kasvavilla nieluilla 15 vuodessa, se tarkoittaisi Kylävainion mukaan massiivisia hakkuiden rajoittamisia. – Jos tavoite olisi 2050 kuten EU:ssa, voitaisiin vanhoja hitaasti kasvavia metsiä uudistaa hyvällä viljelymateriaalilla ja saavuttaa nielujen kasvulle asetetut tavoitteet.

–Hakkuurajoituksia perustellaan sillä, että meillä ylihakataan, vaikka vuoteen 2018 verrattuna hakkuumäärät ovat kymmenen miljoonaa kuutiota pienemmät. Ilmastolain säätämisen jälkeen tilanne on muuttunut. Karu fakta on, että maankäyttösektorista ei ole päästöjen kompensoijaksi kuittaamaan muiden sektorien päästöjä. 

Liian kireä ilmastotavoite heikentää metsäalan kilpailukykyä ja vie työpaikkoja

Sahateollisuus ry ja joukko metsäalalla toimivia järjestöjä on vaatinut vuodelle 2035 asetetun kansallisen hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä. – Ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että ilmastotavoitteelle on perusteltua asettaa uusi aikataulu. Tavoitetta tulee tarkastella uudelleen niin, etteivät suomalaiset yritykset menetä kilpailukykyään sekä työntekijät työpaikkojaan, sanoo Kylävainio.

Sahateollisuus on Kylävainion mukaan investoinut kymmenen vuoden aikana yli miljardi euroa Suomeen. – Tavoitteena on, että pysymme kansainvälisessä kilpailussa mukana. Emme kaipaa mitään vihreän siirtymän yritystukia, vaan varmuuden ja ennustettavuuden liiketoimintaympäristöön siitä, että raaka-ainetta on saatavilla markkinaehtoisesti tulevaisuudessakin eikä poliittisin toimin rajoiteta alan toimintaa.

Jos Euroopassa hakattaisiin 100-130 miljoonaa kuutiota vähemmän, se aiheuttaisi professori Maarit Kallion mukaan hakkuuvuotoa maihin, missä metsätalous on heikommin hoidettua kuin Suomessa. – Siinä pistetään pää pensaaseen, ja annetaan venäläisten ja amerikkalaisten ottaa markkinoita. Suomessa ei tule harjoittaa politiikkaa, jonka hyödyn keräävät kilpailijamaat niin viennin kuin työpaikkojen kautta.

Puurakentamisen lisääminen vähentää päästöjä ja sitoo hiiltä

Kylävainio muistuttaa, että sahateollisuus tuottaa uusiutuvaa sahatavaraa, joka sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. – Siksi on erikoista, että vastuu ilmastotavoitteen saavuttamisesta asetetaan metsäsektorille. Nyt halutaan kurittaa ilmastoystävällistä teollisuutta, jonka puutuotteet sitovat hiiltä pitkän kiertoajan.

–Puurakentaminen on tekninen hiilinielu, vaikka sen läpimurtoa ei vieläkään ole tapahtunut Ruotsin ja Keski-Euroopan tapaan. Meillä on rakennusalan kova vastustus edelleen, eivätkä rakentamismääräykset riittävästi tue sen etenemistä. Puurakentamisen lisääminen olisi ilmastotavoitteiden kannalta tärkeää.

Suurvaltapolitiikka vaikuttaa puun käyttöön voimakkaasti. – Käytännössä Venäjältä energiakäyttöön tuotua pellettiä korvattiin amerikkalaisella pelletillä, mikä ei ole kovin kestävää, kun kotimaassakin on metsäenergiaa tarjolla.

–Kun Suomen kaukolämmön polttoaineista lähes puolet on puupohjaisia, epävarmassa turvallisuustilanteessa bioenergia tarjoaa omavaraisuutta ja tukee energian toimitus- ja huoltovarmuutta myös sähköntuotannossa. Energiapuun käyttö on tärkeää harvennustöiden rahoittamiseksi ja metsien kasvun edistämiseksi.

Kylävainion mukaan ilman puun energiakäyttöä erityisesti nuoret metsät uhkaisivat jäädä hoitamatta. – Kestävä metsien käyttö onkin Suomessa bioenergiasektorin toiminnan perusedellytyksiä. On myös syytä muistaa, että kaukolämmitysjärjestelmä tarjoaa nopeimman tien ilmastoystävälliseen lämmitysenergiaan kaupungeissa.

–Suomen metsänhoito on kokonaisuudessaan äärimmäisen hyvin hoidettua. Sen sijaan, että myrkytetään omaa pesää, metsänhoidosta pitäisi tehdä vientituote ja olla siitä ylpeitä.

Markku Laukkanen