Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio.
–Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä.
Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä
Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoituksia metsäsektorille ja voi heikentää kilpailukykyä. – Ilmastomuutoksen vastainen taistelu on maraton, jossa ei pitäisi vetää itseään hapoille liian kovalla vauhdilla, kuten nyt on käymässä.
– Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on asettanut näin kunnianhimoisen tavoitteen. Tavoitteiden tulisi olla kilpailukykyä tukevia ja huomioida metsäsektorin merkitys ratkaisuna ilmastonmuutokseen, ei sen aiheuttajana. Metsien päälle ei pitäisi kaataa koko maankäyttösektorin vastuuta.
Jos metsäsektorin pitäisi hoitaa tavoitteen toteutuminen kasvavilla nieluilla 15 vuodessa, se tarkoittaisi Kylävainion mukaan massiivisia hakkuiden rajoittamisia. – Jos tavoite olisi 2050 kuten EU:ssa, voitaisiin vanhoja hitaasti kasvavia metsiä uudistaa hyvällä viljelymateriaalilla ja saavuttaa nielujen kasvulle asetetut tavoitteet.
–Hakkuurajoituksia perustellaan sillä, että meillä ylihakataan, vaikka vuoteen 2018 verrattuna hakkuumäärät ovat kymmenen miljoonaa kuutiota pienemmät. Ilmastolain säätämisen jälkeen tilanne on muuttunut. Karu fakta on, että maankäyttösektorista ei ole päästöjen kompensoijaksi kuittaamaan muiden sektorien päästöjä.
Liian kireä ilmastotavoite heikentää metsäalan kilpailukykyä ja vie työpaikkoja
Sahateollisuus ry ja joukko metsäalalla toimivia järjestöjä on vaatinut vuodelle 2035 asetetun kansallisen hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä. – Ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että ilmastotavoitteelle on perusteltua asettaa uusi aikataulu. Tavoitetta tulee tarkastella uudelleen niin, etteivät suomalaiset yritykset menetä kilpailukykyään sekä työntekijät työpaikkojaan, sanoo Kylävainio.
Sahateollisuus on Kylävainion mukaan investoinut kymmenen vuoden aikana yli miljardi euroa Suomeen. – Tavoitteena on, että pysymme kansainvälisessä kilpailussa mukana. Emme kaipaa mitään vihreän siirtymän yritystukia, vaan varmuuden ja ennustettavuuden liiketoimintaympäristöön siitä, että raaka-ainetta on saatavilla markkinaehtoisesti tulevaisuudessakin eikä poliittisin toimin rajoiteta alan toimintaa.
Jos Euroopassa hakattaisiin 100-130 miljoonaa kuutiota vähemmän, se aiheuttaisi professori Maarit Kallion mukaan hakkuuvuotoa maihin, missä metsätalous on heikommin hoidettua kuin Suomessa. – Siinä pistetään pää pensaaseen, ja annetaan venäläisten ja amerikkalaisten ottaa markkinoita. Suomessa ei tule harjoittaa politiikkaa, jonka hyödyn keräävät kilpailijamaat niin viennin kuin työpaikkojen kautta.
Puurakentamisen lisääminen vähentää päästöjä ja sitoo hiiltä
Kylävainio muistuttaa, että sahateollisuus tuottaa uusiutuvaa sahatavaraa, joka sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. – Siksi on erikoista, että vastuu ilmastotavoitteen saavuttamisesta asetetaan metsäsektorille. Nyt halutaan kurittaa ilmastoystävällistä teollisuutta, jonka puutuotteet sitovat hiiltä pitkän kiertoajan.
–Puurakentaminen on tekninen hiilinielu, vaikka sen läpimurtoa ei vieläkään ole tapahtunut Ruotsin ja Keski-Euroopan tapaan. Meillä on rakennusalan kova vastustus edelleen, eivätkä rakentamismääräykset riittävästi tue sen etenemistä. Puurakentamisen lisääminen olisi ilmastotavoitteiden kannalta tärkeää.
Suurvaltapolitiikka vaikuttaa puun käyttöön voimakkaasti. – Käytännössä Venäjältä energiakäyttöön tuotua pellettiä korvattiin amerikkalaisella pelletillä, mikä ei ole kovin kestävää, kun kotimaassakin on metsäenergiaa tarjolla.
–Kun Suomen kaukolämmön polttoaineista lähes puolet on puupohjaisia, epävarmassa turvallisuustilanteessa bioenergia tarjoaa omavaraisuutta ja tukee energian toimitus- ja huoltovarmuutta myös sähköntuotannossa. Energiapuun käyttö on tärkeää harvennustöiden rahoittamiseksi ja metsien kasvun edistämiseksi.
Kylävainion mukaan ilman puun energiakäyttöä erityisesti nuoret metsät uhkaisivat jäädä hoitamatta. – Kestävä metsien käyttö onkin Suomessa bioenergiasektorin toiminnan perusedellytyksiä. On myös syytä muistaa, että kaukolämmitysjärjestelmä tarjoaa nopeimman tien ilmastoystävälliseen lämmitysenergiaan kaupungeissa.
–Suomen metsänhoito on kokonaisuudessaan äärimmäisen hyvin hoidettua. Sen sijaan, että myrkytetään omaa pesää, metsänhoidosta pitäisi tehdä vientituote ja olla siitä ylpeitä.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matti Kylävainio, matti.kylavainio@keitelegroup.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta:
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme