Tuloerot yksityisten lääkäripalveluiden käytössä eivät merkittävästi muuttuneet Kela-korvausten alennuksen tai sote-uudistuksen yhteydessä
11.4.2025 14:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Yksityislääkäripalveluiden käyttö oli Suomessa vuosina 2018–2023 huomattavasti yleisempää ylemmissä tuloryhmissä kuin alemmissa. Tuloryhmien väliset erot säilyivät pääosin vakaina, eivätkä vuoden 2023 Kela-korvausten alennus tai sote-uudistus ole muuttaneet tilannetta merkittävästi. Eläkeikäisten Kela-korvauskokeilun ja gynekologipalveluiden korvausnoston jälkeisiä muutoksia on tärkeä seurata tarkasti.

Yksityislääkärillä käyneiden osuus Suomen aikuisväestöstä oli ylimmässä tuloviidenneksessä vähintään kaksinkertainen alimpaan viidennekseen verrattuna vuosina 2018–2023, kertoo tuore tutkimus. Yksityislääkärillä käyminen on johdonmukaisesti sitä yleisempää, mitä suurempituloisista ihmisistä puhutaan.
– Tuloryhmien erot yksityislääkärikäynneissä ovat pysyneet pääosin vakaina jo pitkän aikaa. Korkeampi tulotaso mahdollistaa yksityisen terveydenhuollon käytön, kun taas pienituloisilla vaihtoehdot rajoittuvat julkiseen terveydenhuoltoon sekä työterveyshuoltoon, jos henkilöllä on työpaikka, toteaa Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien yksityislääkäripalveluiden käyttöä koskevien selvitysten kanssa. Tuloryhmien erot ovat pysyneet huomattavina jo vuosikymmenten ajan.
Viimeisimpiä vuosien 2024 ja 2025 muutoksia Kela-korvauksiin ei voitu vielä tässä tutkimuksessa tarkastella.
Suurimmat erot eläkeikäisten miesten yleislääkärikäytössä
Kela-korvauksia yksityislääkärikäynnistä sai vuonna 2023 neljännes Suomen aikuisväestöstä. Yksityislääkärin käyttö oli johdonmukaisesti yleisintä naisilla ja 65 vuotta täyttäneillä vuosina 2018–2023. Yksityisellä yleislääkärillä kävi 7 % ja silmälääkärillä 8 % aikuisväestöstä vuonna 2023. Gynekologilla kävi naisista 11 %.
Tuloryhmien väliset erot yksityisten lääkäripalveluiden käytössä olivat erityisen suuret eläkeikäisillä, joista harva kuuluu työterveyshuollon piiriin. Yksityisellä yleislääkärillä käyneiden osuus eläkeikäisistä miehistä oli ylimmässä tuloviidenneksessä yli kolminkertainen alimpaan tuloviidennekseen verrattuna vuonna 2018. Tuloryhmien väliset erot kasvoivat eläkeikäisillä viidenneksellä vuoteen 2023 mennessä.
– Ylimpiin tuloryhmiin kuuluvat eläkeikäiset lisäsivät yksityisten yleislääkäripalveluiden käyttöä, ja sen vuoksi ero pienempituloisiin kasvoi, kertoo Moustgaard.
Työikäisillä tuloryhmien väliset erot yksityisissä yleislääkärikäynneissä olivat pienemmät kuin eläkeikäisillä ja ne pienenivät tarkastelujakson aikana. Pienempää eroa selittää se, että valtaosalla työikäisistä on käytettävissään työterveyshuolto.
Erityisen suuret tuloryhmien väliset erot gynekologipalveluiden käytössä
Yksityisellä gynekologilla käyneiden osuus pieneni sekä työikäisillä että eläkeikäisillä vuosina 2018–2023. Tuloryhmien väliset erot kuitenkin pysyivät vakaina: ylimmässä tuloviidenneksessä yksityisiä gynekologipalveluita käyttäneiden osuus oli kolminkertainen alimpaan tuloviidennekseen verrattuna.
– Gynekologipalveluiden käytössä työikäisten tuloryhmien väliset erot saattavat olla erityisen suuret osittain sen vuoksi, että niitä ei yleensä tarjota työterveyshuollossa. Voi olla, että gynekologille pääsyssä on myös julkisella sektorilla haasteita, pohtii Moustgaard.
Sote-uudistus ja Kela-korvausten alennus eivät näytä muuttaneen tilannetta – viimeisimpiä uudistuksia seurattava huolella
Vuoden 2023 Kela-korvausten leikkaus ja sote-uudistus eivät tutkimuksen perusteella merkittävästi näytä vaikuttaneen yksityislääkäripalveluiden käyttöön merkittävästi missään tuloryhmässä.
Myöskään tammi-kesäkuussa 2024 ei aiemman tarkastelun perusteella Kela-korvausten korotuksen jälkeen tapahtunut suuria muutoksia tuloryhmien välisissä eroissa.
– Niin kauan kuin suuri osa käynnin kustannuksista jää asiakkaan itsensä maksettavaksi, suuretkaan prosentuaaliset muutokset korvaustasoon eivät merkittävästi muuta tuloryhmien välisiä eroja, arvioi Moustgaard.
Vuonna 2025 voimaan tulevat Kela-korvausten muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa tilanteeseen. Muun muassa gynekologikäyntien korvaustasoa nostetaan tuntuvasti, ja suunnitteilla on parivuotinen kokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille 28 euron hinnalla.
– On tärkeä seurata, miten tuloryhmien väliset erot kehittyvät kuluvan vuoden Kela-korvausmuutosten jälkeen. Gynekologipalveluiden korvausnostossa on riski, että se valuu hintoihin, eikä pienituloisilla silloin jatkossakaan olisi varaa näihin palveluihin. 65 vuotta täyttäneiden kokeilussa tämä riski on estetty hintakatolla, sanoo Moustgaard.
***
Lisätietoa
Alkuperäinen artikkeli: Moustgaard H, Blomgren J. Tuloryhmien väliset erot yksityislääkärillä käynneissä ovat pysyneet vakaina vuosina 2018–2023. Duodecim, julkaistu verkossa 11.4.2025.
Tuloryhmät muodostettiin tutkimuksessa jakamalla kunkin vuoden aikuisväestö viiteen samansuuruiseen osaan veronalaisten vuositulojen perusteella laskien yhteen henkilöiden ansio- ja pääomatulot. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla vuositulot olivat enintään 11 828 euroa vuonna 2018 ja 13 953 euroa vuonna 2023. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla vuositulot olivat vähintään 42 501 euroa vuonna 2018 ja 48 852 euroa vuonna 2023.
Tuloryhmien väliset erot yksityislääkärillä käyneiden osuudessa laskettiin huomioiden tilastollisella vakioinnilla vuosittain ikä, koulutus, siviilisääty, hyvinvointialue, asuinkunnan kaupunkimaisuus sekä sairastavuuden mittarina lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien lukumäärä.
Yhteyshenkilöt
Heta MoustgaarderikoistutkijaKela
Puh:020 634 2087heta.moustgaard@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Personer som fått avslagsbeslut om uppehållstillstånd kan inte få bosättningsbaserade FPA-förmåner från 1.4.20261.4.2026 10:51:38 EEST | Pressmeddelande
Om en person inte har uppehållstillstånd har hen inte rätt till bosättningsbaserade FPA-förmåner från 1.4.2026. Rätten till förmåner upphör om man får ett avslagsbeslut på ansökan om uppehållstillstånd, även om beslutet överklagas.
Kielteisen oleskelulupapäätöksen saanut henkilö ei voi saada Kelan asumisperusteisia etuuksia 1.4.2026 alkaen1.4.2026 10:51:38 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Jos henkilöllä ei ole oleskelulupaa, hänellä ei ole oikeutta Kelan asumisperusteisiin etuuksiin 1.4.2026 alkaen. Oikeus etuuksiin päättyy kielteiseen oleskelulupapäätökseen, vaikka päätökseen hakisi muutosta.
Persons without a valid residence permit no longer qualify for residence-based Kela benefits as of 1 April 20261.4.2026 10:51:38 EEST | Press release
Persons who do not have a valid residence permit no longer qualify for residence-based Kela benefits starting from 1 April 2026. The right to residence-based benefits ends immediately when a negative decision is issued on a residence permit even if the decision is appealed.
FPA informerar i april om förmånerna som arbetsgivare kan få när deras arbetstagare tar ut familjeledighet1.4.2026 09:00:18 EEST | Pressmeddelande
När en arbetstagare tar ut föräldraledighet kan arbetsgivaren få graviditetspenning, föräldrapenning, ersättning för semesterkostnader och familjeledighetsersättning. Arbetsgivaren och arbetstagaren ska sinsemellan komma överens om att skicka in ansökan om föräldradagpenning, eftersom FPA behöver uppgifter av båda. Arbetsgivare uppmanas att läsa de uppdaterade webbsidorna om familjelediga arbetstagare.
Kela viestii huhtikuussa työnantajille kuuluvista tuista työntekijän perhevapaan ajalta1.4.2026 09:00:18 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Työnantajat voivat saada työntekijän perhevapaan ajalta raskausrahaa, vanhempainrahaa, vuosilomakustannuskorvausta ja perhevapaakorvausta. Työnantajan ja työntekijän kannattaa sopia keskenään vanhempainpäivärahahakemusten lähettämisestä, koska Kela tarvitsee tietoja molemmilta. Työnantajan kannattaa myös tutustua uudistettuihin Työntekijä perhevapaalla -verkkosivuihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme