Tulevaisuutta luodaan tai heikennetään yhdessä
Lapset ja nuoret kokevat voivansa vaikuttaa tulevaisuuteen – Tekoälytaiteilija Antti Karppinen loi lasten ja nuorten visioista tulevaisuuskuvan.

Yli 80 % pohjoissavolaisista lapsista ja nuorista kokee voivansa vaikuttaa siihen, millaiseksi oma tulevaisuus muodostuu. Tämä selviää kyselystä, johon vastasi 890 pohjoissavolaista lasta ja nuorta. Kyselyn tulokset julkaistiin Pohjois-Savon lasten ja nuorten tulevaisuusfoorumissa, joka kokosi 170 osallistujaa Kuopion Finnkino Scalaan torstaina 10.4.2025. Tilaisuudessa lapset ja nuoret pääsivät keskustelemaan päättäjien kanssa tulevaisuudesta ja vaikuttamisesta.
Pohjois-Savon ELY-keskus laati keväällä 2025 tulevaisuuskyselyn 12–15-vuotiaille pohjoissavolaisille. Kysely mukaili Sitran tulevaisuusbarometrin kysymyksiä. Kyselyn perusteella 73 % pohjoissavolaisista nuorista on kiinnostunut tulevaisuudesta. Yli neljännes nuorista ei kuitenkaan tunnista keinoja, kuinka tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Kyselyssä kysyttiin myös, kuinka lapset ja nuoret kokevat ilmastonmuutoksen vaikuttavan omaan elämään. Vastaajista 43 % koki, että ilmastonmuutos ei vielä vaikuta omassa elämässä, mutta tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan hieman.
Ilmastotyöhön nuorten näkökulmaa
Valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin ja toivottavaan tulevaisuuteen tulee jakaa aiempaa laajemmin. Ilmastotyössä on erityisen tärkeää huomioida lasten ja nuorten näkökulma, koska nyt tehtävät tai tekemättä jätetyt päätökset vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa oleellisesti.
"Kyselyn ja tilaisuuden myötä haluamme edistää tavoitetta, jossa yhä useammalla lapsella ja nuorella olisi edellytyksiä osallistua tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, kuvitella tulevaisuuksia ja vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Tapahtumassa käyty keskustelu oli hyvä osoitus lasten ja nuorten tulevaisuustyön tärkeydestä", kuvailee Pohjois-Savon ELY-keskuksen projektipäällikkö Saara Karkulahti.
Tilaisuuden suojelija, kansanedustaja Markku Siponen toi tilaisuuteen tervehdyksen Eduskuntatalolta. Siponen muistutti tervehdyksessään, että pystymme vaikuttamaan niihin asioihin, jotka ovat edessä ja vähemmän niihin, jotka ovat takana. Samalla Siponen kutsui lapset ja nuoret mukaan vaikuttamaan.
"Meille päättäjille on todella tärkeää, että jätämme tuleville sukupolville maan vähintään yhtä hyvänä kuin sen saimme. Kannustan teitä lähtemään mukaan vaikuttamaan ja tekemään Suomesta entistä parempi maa myös lapsille ja nuorille", kansanedustaja Siponen rohkaisi.
Karppinen kokosi visiot Pohjois-Savosta tulevaisuuskuvaan
Tulevaisuusfoorumissa julkaistiin valokuvaaja ja tekoälytaiteilija Antti Karppisen luoma tulevaisuuskuva. Kuvan pohjana on käytetty yli sadan pohjoissavolaisen 6.–9.-luokkalaisen visioimia kuvituksia, videoita ja tekstejä Pohjois-Savosta vuonna 2050. Nämä materiaalit toimivat maakunnalle laadittavan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman pohjana. Tulevaisuuskuvissa näkyvät erityisesti lasten ja nuorten ajatukset tulevaisuuden liikkumisesta, asumisesta, energiantuotannosta ja lähiympäristöstä.
"Kuvan tekeminen tuntui samaan aikaan todella mielenkiintoiselta ja vastuulliselta. Ehkä eniten yllätti se, miten tarkkoja ja oivaltavia huomioita lapset tekevät tulevaisuudesta – usein hauskasti, mutta myös syvällisemmin ja oivaltavasti", kertoo Karppinen.
"Lasten ajatukset jakautuivat kahteen ääripäähän ja erilaiseen tulevaisuuskuvaan, vaikka positiivisen tulevaisuuden puolesta olikin merkittävästi enemmän näkemyksiä. Oli inspiroivaa saada visuaalisesti kiteytettyä se, mikä yleensä jää sanojen varaan – kuvana, videona ja musiikkikappaleena. Koska itse mielelläni kuvitan myös epäkohtia ja tarinoita, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, tämä projekti oli itselleni todella mieleenpainuva."
Tulevaisuusvaltaa laajentamassa
Lasten ja nuorten tulevaisuusfoorumi kuului Horisontin maalaajat -kokeiluun, joka toteutettiin osana Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on laajentaa tulevaisuusvaltaa Suomessa. Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Kokeilussa Pohjois-Savon ELY-keskus vieraili yhteistyökumppaniensa Kuopion Muotoiluakatemian, Pohjois-Savon liiton ja Ilmatieteen laitoksen kanssa seitsemässä koulussa ja yhdeksässä luokassa. Kokeilussa on luotu Horisontin maalaajat -konsepti, joka yhdistää ilmastotiedon jakamista ja tulevaisuustyöskentelyä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara KarkulahtiProjektipäällikköHiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA)
Puh:029 502 6773saara.karkulahti@ely-keskus.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Pohjois-Savossa toukokuussa 13 154 työtöntä työnhakijaa25.6.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli toukokuun lopussa 13 154 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 085 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (18,8 %). Näistä lomautettuja oli 1 027, mikä on 7 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-0,7 %).
Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote
Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme