Nyt tiedetään, miksi kuluttajat eivät luota Suomen talouteen: Syinä maailman myllerrykset ja inflaatio
14.4.2025 12:22:12 EEST | Tilastokeskus | Tiedote
Kuluttajien usko Suomen talouteen ja odotukset sen kehityksestä ovat olleet miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Tuoreiden tietojen mukaan tärkein selittävä tekijä on maailmanlaajuinen kehitys, kuten sodat, konfliktit sekä kauppapolitiikka. Toiseksi nousee inflaatio.
Lähes 85 prosenttia kuluttajista kertoi maaliskuussa, että maailmanlaajuisella kehityksellä oli vaikutusta heidän arvioonsa Suomen talouden tulevasta kehityksestä. Lähes kaikki näin vastanneista ilmoitti vaikutuksen olevan kielteinen, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo Tieto&trendit-verkkolehden blogissaan.
”Melkein yhtä paljon painoa kuluttajien ajatuksissa sai kuluttajahintojen nousu ja ostovoiman kehitys: lähes 80 prosenttia kuluttajista nimittäin katsoi – jopa viime aikoina hidastuneen – inflaation vaikuttaneen näkemyksiinsä ja pääasiassa kielteisesti”, Kangassalo kirjoittaa.
Myös työmarkkinatilanne kuten työttömyys, muutokset verotuksessa ja sosiaalietuuksissa sekä poliittinen kehitys kotimaassa huolettivat noin kahta kolmasosaa suomalaisista vastaajista. Sen sijaan korkojen lasku ja teknologian kehitys olivat muita tekijöitä yleisemmin asioita, jotka paransivat arviota talouden tulevasta kehityksestä. Silti näin kertoi vain noin kolmannes vastaajista.
Eri vastaajaryhmien välillä oli eroja siinä, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat näkemyksiin maan taloudesta.
”Esimerkiksi alle 30-vuotiaiden arvioihin Suomen taloudesta maailmanlaajuinen kehitys vaikutti vanhempia ikäryhmiä selvästi vähemmän, ja nuorilla vaikutus oli vähiten kielteinen. Näin on yllättäen myös ilmastonmuutoksen kohdalla”, Kangassalo toteaa.
Kuluttajien näkemysten tai niiden muutosten syitä ei yleensä ole mahdollista saada selville tilaston tiedoista , mutta maaliskuussa niitä tutkittiin erillisillä kysymyksillä Euroopan komission toimeksiannosta ja rahoittamana.
Suomen ja 12 muun EU-maan kuluttajien luottamustutkimuksen kyselylomakkeelle lisättiin kahdeksan kertaluonteista kysymystä erilaisten tekijöiden vaikutuksesta vastaajan mielipiteisiin kotimaansa yleisen talouden tilasta ja kehityksestä. Vastaajilta kysyttiin, oliko valituilla tekijöillä sillä hetkellä myönteistä tai kielteistä vaikutusta vastauksiin, tai ei vaikutusta lainkaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pertti KangassaloYliaktuaari
Puh:029 551 3598pertti.kangassalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Korjaus aamun tiedotteeseen " Maastamuutot Viroon laskivat Suomen väkilukua helmikuussa 2026 – kyse on tietojen korjauksesta väestötietojärjestelmässä"24.3.2026 09:36:14 EET | Tiedote
Tämänaamuisessa uutisessa kerrottiin että maamme väkiluku väheni tammi-helmikuun aikana runsaalla 1 200 henkilöllä. Oikea tieto on että maamme väkiluku väheni pelkästään helmikuun aikana runsaalla 1 200 henkilöllä.
Mökkimatkailu hiipui vuonna 2025 – myös maksullisen majoituksen matkat vähenivät edellisvuodesta24.3.2026 08:03:36 EET | Tiedote
Vapaa-ajanmatkailu kotimaassa väheni vuonna 2025. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määrä painui viime vuonna ennätyksellisen alas, noin 20 miljoonaan. Tämä on pienin mitattu määrä suomalaisten matkailu -tilaston kattamalla aikavälillä 2012–2025.
Maastamuutot Viroon laskivat Suomen väkilukua helmikuussa 2026 – kyse on tietojen korjauksesta väestötietojärjestelmässä24.3.2026 08:01:56 EET | Tiedote
Suomen väkiluku oli helmikuun 2026 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5 656 779 henkilöä. Maamme väkiluku väheni tammi-helmikuun aikana runsaalla 1 200 henkilöllä.
Yhä harvempi työskentelee selkeissä miesten tai naisten ammateissa – johtajista jo 41 % naisia19.3.2026 07:53:19 EET | Tiedote
Töiden jakautuminen sukupuolen mukaan eli segregaatio on Suomessa yhä vahvaa, mutta etenkin ammattien ääripäissä on tapahtunut vähittäistä lientymistä viime vuosina. Merkkinä tasa-arvon edistymisestä voi pitää myös sitä, että palkansaajien keskuudessa johtajan ammatin voi nykyisin luokitella tasa-ammatiksi: naisten osuus on ylittänyt 40 %.
Konkurssiluvut yhä korkealla – vuosisumma jälleen kerran 2000-luvun ennätykseen12.3.2026 08:03:20 EET | Tiedote
Helmikuu ei tuonut käännettä konkurssiaaltoon. Kuukauden aikana haettiin konkurssiin kaikkiaan 379 yritystä, mikä on 51 enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme