Nyt tiedetään, miksi kuluttajat eivät luota Suomen talouteen: Syinä maailman myllerrykset ja inflaatio
Kuluttajien usko Suomen talouteen ja odotukset sen kehityksestä ovat olleet miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Tuoreiden tietojen mukaan tärkein selittävä tekijä on maailmanlaajuinen kehitys, kuten sodat, konfliktit sekä kauppapolitiikka. Toiseksi nousee inflaatio.
Lähes 85 prosenttia kuluttajista kertoi maaliskuussa, että maailmanlaajuisella kehityksellä oli vaikutusta heidän arvioonsa Suomen talouden tulevasta kehityksestä. Lähes kaikki näin vastanneista ilmoitti vaikutuksen olevan kielteinen, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo Tieto&trendit-verkkolehden blogissaan.
”Melkein yhtä paljon painoa kuluttajien ajatuksissa sai kuluttajahintojen nousu ja ostovoiman kehitys: lähes 80 prosenttia kuluttajista nimittäin katsoi – jopa viime aikoina hidastuneen – inflaation vaikuttaneen näkemyksiinsä ja pääasiassa kielteisesti”, Kangassalo kirjoittaa.
Myös työmarkkinatilanne kuten työttömyys, muutokset verotuksessa ja sosiaalietuuksissa sekä poliittinen kehitys kotimaassa huolettivat noin kahta kolmasosaa suomalaisista vastaajista. Sen sijaan korkojen lasku ja teknologian kehitys olivat muita tekijöitä yleisemmin asioita, jotka paransivat arviota talouden tulevasta kehityksestä. Silti näin kertoi vain noin kolmannes vastaajista.
Eri vastaajaryhmien välillä oli eroja siinä, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat näkemyksiin maan taloudesta.
”Esimerkiksi alle 30-vuotiaiden arvioihin Suomen taloudesta maailmanlaajuinen kehitys vaikutti vanhempia ikäryhmiä selvästi vähemmän, ja nuorilla vaikutus oli vähiten kielteinen. Näin on yllättäen myös ilmastonmuutoksen kohdalla”, Kangassalo toteaa.
Kuluttajien näkemysten tai niiden muutosten syitä ei yleensä ole mahdollista saada selville tilaston tiedoista , mutta maaliskuussa niitä tutkittiin erillisillä kysymyksillä Euroopan komission toimeksiannosta ja rahoittamana.
Suomen ja 12 muun EU-maan kuluttajien luottamustutkimuksen kyselylomakkeelle lisättiin kahdeksan kertaluonteista kysymystä erilaisten tekijöiden vaikutuksesta vastaajan mielipiteisiin kotimaansa yleisen talouden tilasta ja kehityksestä. Vastaajilta kysyttiin, oliko valituilla tekijöillä sillä hetkellä myönteistä tai kielteistä vaikutusta vastauksiin, tai ei vaikutusta lainkaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pertti KangassaloYliaktuaari
Puh:029 551 3598pertti.kangassalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Työttömyys syveni entisestään marraskuussa23.12.2025 08:03:56 EET | Tiedote
Työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa. Työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Pienituloisten osuus kasvoi viime vuonna – pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot laskivat16.12.2025 08:02:27 EET | Tiedote
Väestön pienituloisimman kymmenesosan reaalitulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 % ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 % vuonna 2024. Niinpä tuloerot kasvoivat. Samaan aikaan pienituloisiksi luokiteltavien määrä ja osuus kasvoivat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme