Kädellisten evoluutio tarkentuu – uusi radioisotooppinen ajoitus käänteentekevä askel vulkaanisten kerrostumien tutkimuksessa
Vulkaanisten fossiiliesiintymien uudet radioisotooppiset ajoitukset auttavat tutkijoita selvittämään nisäkkäiden evoluutiota. Oulun yliopisto on mukana tutkimuksessa, jonka odotetaan tuovan lisävalaistusta varhaisen ihmisen kehitykseen.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ajoittamaan Turkin Keski-Anatolian keskeisiä fossiiliesiintymiä 7–10 miljoonan vuoden taakse uudella Argon-Argon (40Ar/39Ar) -radioisotooppimenetelmällä. Mantereiden risteyskohdassa Keski-Anatolian Kappadokiassa on säilynyt harvinaisen fossiilirikkaita kerroksia, jotka ovat sekoittuneet räjähdysmäisten purkausten vulkaaniseen tuhkaan.
”Radioisotooppinen tutkimusmenetelmä ei ole uusi asia fossiilien iänmäärityksessä, mutta se on merkittävä uusi avaus määritettäessä sellaisten vulkaanisten maakerrostumien ikää, joissa esiintyy nisäkäsfossiileja”, yksi tutkimushankkeen vetäjistä, arkeologian akatemiatutkija Ferhat Kaya Oulun yliopistosta kertoo.
Aiemmin näiden fossiilisten eläimistöjen ikäarviot perustuivat maantieteellisesti etäisiin ja huonosti rajattuihin eläinyhteisöihin Euroopan ja Aasian välillä. Tutkimushanke vahvistaa Turkin keskeistä asemaa nisäkkäiden evoluution tutkimuksessa ja korostaa Keski-Anatolian alueen fossiiliaarteiden tieteellistä merkitystä: alue tarjoaa poikkeuksellisen näkymän nisäkäsevoluutioon jopa 12 miljoonan vuoden taakse.
Fossiilien ajoittaminen saattaa olla haastavaa, koska usein maakerroksista puuttuu radiometriseen ajoitukseen sopivaa vulkaanista materiaalia. Keski-Anatolian provinssi sijaitsee lähellä tulivuorikeskuksia ja kuuluu niihin harvinaisiin geologisiin alueisiin, joissa vulkaaninen tuhka on säilönyt runsaasti fossiileja.
”Määrittelemme fossiileja sisältävien maakerrosten tarkan iän. Nämä vulkaaniset kerrostumat sisältävät lasimaisia vulkaanisia rakeita, jotka soveltuvat erityisen hyvin erittäin tarkkaan radiometriseen iänmääritykseen”, Kaya kertoo.
Nisäkäsfossiilien entistä tarkempi iänmääritys antaa uutta tietoa kädellisten evoluutiosta. ”Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, miten ekosysteemit ja lajit ovat kehittyneet merkittävien ympäristömuutosten aikana.”
Kayan mukaan fossiilisten nisäkkäiden evoluution ymmärtäminen perustuu fossiileja sisältävien kerrosten tarkkaan geologiseen ikään ja fossiililajien täsmälliseen tunnistamiseen. Digitaalisiin fossiilitietokantoihin ja laskennallisiin meta-analyyseihin tukeutuminen on yleistynyt, mutta nämä menetelmät pohjautuvat usein epätarkkoihin tai epäjohdonmukaisiin tietoihin.
Argon-Argon (40Ar/39Ar) -radioisotooppimenetelmällä saadut tulokset tarjoavat entistä tarkemman aikajanan merkittäville nisäkäsfossiileille, kuten Ouranopithecus-suvun suurelle mioseenikauden ihmisapinalle, joka on mahdollisesti Afrikan apinoiden ja varhaisten kaksijalkaisten esi-isä.
"Uusi tutkimus tuo kaivattua tarkkuutta nisäkkäiden ja kädellisten evoluution tutkimukseen alueella, joka yhdistää Afrikan, Aasian ja Euroopan", Ferhat Kaya sanoo.
Tutkimus Building better biochronology: New fossils and 40Ar/39Ar radioisotopic dates from Central Anatolia on julkaistu arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) -sarjassa. Rahoitus on saatu osittain Kappadokian paleontologiset tutkimusretket -projektin kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Ferhat Kaya, Oulun yliopisto, p. 0443065124, ferhat.kaya@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 0407650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme