Valitse kotimainen lammas – tuet suomalaista maataloutta!
11.4.2025 12:36:00 EEST | ProAgria | Tiedote
Lammas mielletään usein vain pääsiäispöytään kuuluvaksi herkuksi, mutta se on paljon muutakin. Suomessa lampaat ovat tärkeä osa maataloutta ja luonnonhoitoa, ja ne tuottavat lihaa, villaa sekä taljoja. Lisäksi ne edistävät biodiversiteettiä hoitamalla perinnebiotooppeja ja maisemia. Nyt lampaita kokeillaan myös aurinkopaneelikenttien laiduntajina, millä alueet saadaan ruoantuotantoon ja hiilensidontaan.
Suomalaiset alkuperäisrodut – monipuolisia tuottajia
Suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas ovat esimerkkejä monikäyttöisistä alkuperäisroduistamme. Ne tuottavat laadukasta lihaa ja arvostettua käsityövillaa, ja monilla yksilöillä on myös hyvät turkisominaisuudet. Suomenlammas ja kainuunharmas ovat poikkeuksellisia siinä, että ne voivat karitsoida ympäri vuoden. Suomenlammas tunnetaan myös erinomaisena emona, ja sitä on viety ulkomaille parantamaan emolinjoja.
Lihantuotantoon keskittyneet tilat hyödyntävät usein myös tuontirotuja joko puhtaina tai risteytyksinä. Tämä parantaa ruhon lihakkuutta ja auttaa hallitsemaan karitsoiden määrää, jolloin katraista saadaan helppohoitoisempia.
Lammastalous Suomessa – haasteita ja mahdollisuuksia
Vaikka lampaanlihan kysyntä on hyvä, tuotantomäärät ovat laskeneet viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2024 Suomessa oli noin 115 500 lammasta, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Uuhien määrä väheni 7 %, ja karitsoineita uuhia oli 46 463. Kokonaisuudessaan lampaan- ja karitsanlihaa tuotettiin noin 1,05 miljoonaa kiloa.
Kustannusten nousu, petoeläinten aiheuttamat vahingot ja hallinnolliset haasteet ovat koetelleet lampureiden jaksamista. Alan kehittämiseksi on käynnissä useita hankkeita eri puolilla Suomea. Lammastalous on Suomen olosuhteisiin erittäin sopiva eläintuotannon muoto, ja lampaiden kasvatusta on hyvin mahdollista lisätä. Se on ympäristöystävällistä, ekologista ja eettistä, perustuen hiiltä sitovaan nurmiviljelyyn sekä laiduntamiseen. Lammastaloudessa on siis monia mahdollisuuksia, jotka tukevat kestävää kehitystä, kotimaisen ruoan tuotantovarmuutta ja paikallista taloutta. Vastuullisen lammasyrityksen ABC -hanke tarjoaa lampureille hyödyllistä tietoa ja sähköisen tietopankin, joka avautuu loppukesällä 2025.
Kotimainen lammas – vastuullinen valinta
Suomalaiset arvostavat yhä enemmän laadukasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa. Kotimaisen karitsan ja lampaan valitseminen pääsiäispöytään tukee suomalaista maataloutta ja varmistaa, että perinteinen juhlaruoka on paitsi herkullinen myös vastuullinen.
Lisätietoa:
Sari Heltelä, lammastuotannon erityisasiantuntija
ProAgria Etelä-Savo
p. 040 593 7528
sari.heltela@proagria.fi
Kaie Ahlskog, lammastuotannon erityisasiantuntija
p. 0400 731 811
kaie.ahlskog@proagria.fi
Avainsanat
Olemme maatila- ja maaseutuyrittäjiä koko Suomessa palveleva asiantuntijaorganisaatio ja lisäarvoa luova kumppani. Meitä on 650 Suomen parasta alan asiantuntijaa ja tähtäämme siihen, että asiakkaanamme saat parhaan asiakaskokemuksen liiketoimintasi kehittämiseen. Yrityskokonaisuus ja laadukkaat palvelut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen moniosaajatiimiemme kautta saat vain meiltä. Meille tärkeää on mahdollistaa maailman puhtain ja elinvoimaisin maaseutu myös tulevaisuudessa. Sen eteen teemme töitä joka päivä yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Meillä toimii kahdeksan alueellista ProAgria-keskusta sekä valtakunnallinen Keskusten Liitto. Keskuksemme tarjoavat asiakkaidemme tarpeiden mukaiset monipuoliset palvelut.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ProAgria
Lammastilat katsovat haasteista huolimatta tulevaisuuteen26.3.2026 12:14:33 EET | Tiedote
Suomalaiset lammastilat elävät murrosvaihetta, jossa arjen toimintaympäristöä haastavat petopaine, tuotteiden jatkojalostukseen liittyvät kysymykset sekä maisemanhoidon rahoitusleikkaukset. Haasteista huolimatta tiloilla katsotaan määrätietoisesti eteenpäin. Lammas- ja vuohitilat kehittävät toimintaansa kohti ammattimaisempaa, vastuullista ja entistä kilpailukykyisempää tuotantoa.
Suomalaisten lehmien maitotuotos ja kestävyys parantuneet – Tuottavimmat karjat löytyvät Reisjärveltä, Pedersören kunnasta ja Siilinjärveltä25.3.2026 10:01:00 EET | Tiedote
Suomalainen tuotosseurantalehmä tuotti vuonna 2025 keskimäärin 11 347 kg energiakorjattua maitoa, maitotuotos kasvoi 176 kg EKM edellisvuodesta.
Katseet kasvukauteen ja kasvinsuojeluun AgriHuittisissa 27.3.23.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat ovat mukana AgriHuittinen-tapahtumassa Kiviniityn tiloissa ja ProAgria Länsi-Suomen toimistolla osoitteessa Torkinkatu 14.
KumpuRock goes Satoa – koko kylän festari Siilinjärvellä 6.6.202617.3.2026 12:54:55 EET | Tiedote
Siilinjärven tori täyttyy jälleen musiikista, lähiruoasta ja yhteisöllisestä tunnelmasta, kun KumpuRock goes Satoa järjestetään lauantaina 6. kesäkuuta 2026 klo 12–20. Tapahtuma jatkaa vuonna 2024 alkanutta Kumputuki ry:n ja MKN Itä-Suomen yhteistyötä, jossa KumpuRockin ja Satoa-lähiruokatapahtuman vahvuudet yhdistyvät koko kylän festariksi.
ProAgria Etelä-Savon, Itä-Suomen ja Keski-Suomen yhdistymisneuvottelut ovat edenneet johtajan valintaan16.3.2026 12:11:55 EET | Tiedote
ProAgria Etelä-Savon, Itä-Suomen ja Keski-Suomen yhdistymisneuvottelut ovat edenneet. Yhdistysten hallitukset ovat päättänet kutsua ProAgria Järvi-Suomen toimitusjohtajaksi ProAgria Itä-Suomen toimitusjohtajana nyt työskentelevän Katri Kostamon. Varatoimitusjohtajaksi on päätetty kutsua ProAgria Etelä-Savon toimitusjohtajana nyt työskentelevä Heikki Pahkasalo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme