Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Juuri julkaistussa tutkimuskatsauksessa emeritaprofessori Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta ja tutkijatohtori Laura Ketonen Jyväskylän yliopistosta esittävät yhteenvedon, millaista kansallisia kokeita tukevaa tai horjuttavaa tutkimusnäyttöä on olemassa. Kokeita järjestetään valtaosassa maailman maita, joten aiheesta on julkaistu paljon tutkimusta. Atjonen ja Ketonen analysoivat yhteensä 159 kansainvälistä kansallisia kokeita koskevaa tutkimusartikkelia.
– Ennakko-oletuksemme oli, että löytäisimme sekä kokeita puoltavaa että horjuttavaa näyttöä, mutta tulokset yllättivät meidätkin. Vain muutamassa artikkelissa kokeilla esitettiin olevan hyviä puolia, ja loput keskittyivät niiden lukuisiin ongelmallisiin seurauksiin, kertoo Ketonen.
Kokeiden oppimistuloksia parantavasta vaikutuksesta ei löytynyt vakuuttavaa näyttöä. Sen sijaan kokeet kavensivat ja pinnallistivat opetusmenetelmiä ja opetuksen sisältöjä. Syynä oli oppilaiden preppaaminen ennakoitujen koekysymysten suuntaan, jolloin muut tavoitteet ja oppiaineet saivat niukemmin huomiota.
Kokeet eivät myöskään kohdelleet sosioekonomiselta tai etniseltä taustaltaan erilaisia oppilaita yhdenvertaisesti. Kokeilla oli negatiivisia vaikutuksia sekä oppilaiden että opettajien toimijuuteen ja hyvinvointiin.
Tutkijat muistuttavatkin, ettei pelkkä mittaaminen eli oppilaiden istuttaminen massakokeissa paranna sellaisenaan kenenkään oppimistuloksia.
– Julkisessa keskustelussa toistellaan, että kokeista saadaan tietoa oppimisen tasosta. Tutkimuksista kuitenkin ilmeni, että tiedon tosiasiallinen hyödyntäminen voi jäädä heikoksi. Opettajatkaan eivät tarkalleen tiedä, mitä tehdä kokeiden pistemäärillä ja keskiarvoilla, saati että oppilaat ja huoltajat viisastuisivat niistä, Atjonen kuvailee.
Suomalaisessa perusopetuksessa arviointi on ollut jo pitkään kriteeriperustaista. Opetushallitus on täsmentänyt muutama vuosi sitten sekä kuudennen että yhdeksännen luokan arviointikriteereitä. Hyvin koulutetuilla opettajilla on niiden avulla edellytykset tukea ja arvioida oppilaiden oppimista pätevästi.
Tutkijat toivovat, että Suomessa uskalletaan luottaa omaan linjaan ja vältetään niin toistamasta muiden maiden virheitä.
– Nykyisissä arviointikriteereissä ja -ohjeistuksissa on kehitettävää, mutta en pidä lainkaan mahdottomana, että jossain vaiheessa muut maat haluavat ottaa arvioinnin mallia Suomesta, lisää Ketonen.
Päivi Atjonen ja Laura Ketonen tekivät temaattisen analyysin 159 kansainvälisestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2010–2024 yhteensä yli 20 eri maasta.
Artikkelin tiedot
Ketonen, L., & Atjonen, P. (2025). Mitä empiiristen tutkimusten perusteella tiedetään kansallisista kokeista?. Kasvatus, 56(2), 238–248. https://doi.org/10.33348/kvt.157366
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emeritaprofessori Päivi Atjonen, Itä-Suomen yliopisto, paivi.atjonen@uef.fi
Tutkijatohtori Laura Ketonen, Jyväskylän yliopisto, laura.k.ketonen@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kyberyhteistyön puute altistaa yritykset uhkille – Jyväskylän yliopistossa kehitetty materiaalipaketti tuo apua haasteisiin15.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tiivis yhteistyö voi altistaa organisaatioita kyberuhkille. Pahimmillaan yhden organisaation tietoturvahaavoittuvuuksia voidaan hyödyntää hyökkäyksissä muita yrityksiä kohtaan. Jyväskylän yliopistossa informaatioteknologian tiedekunnassa tuotettu materiaalipaketti auttaa yrityksiä kyberturvallisuusyhteistyön aloittamisessa ja tiivistämisessä toisten organisaatioiden kanssa. Materiaalipaketista hyötyvät etenkin toimijat, joilla itsellään on rajalliset kyberturvallisuuteen liittyvät resurssit.
Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote
KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme