Energiatuen vaikutukset arvioitava ja tuki kohdennettava tarkemmin

Energiatuella on pyritty edistämään Suomen ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Vuosina 2018–2023 tuen vaikuttavuutta ei systemaattisesti seurattu. Tuelle oli asetettu paljon erilaisia tavoitteita eikä mitään niistä priorisoitu selvästi: jokaisen hankkeen kohdalla voitiin katsoa tuen edistävän ainakin jotakin tavoitetta ainakin vähän. Tämä heikensi tuen vaikuttavuutta.

Selkeiden tulostavoitteiden puute aiheuttaa riskin sille, että tukia ohjautuu joko itsessään kannattaville tai energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta marginaalisille hankkeille.

”Valtion varojen vastuullinen käyttö edellyttää, että tukien vaikutuksia seurataan ja tuki kohdistetaan kustannusvaikuttavimpiin hankkeisiin. Ei riitä, että tuella edistetään tavoitteita jossain määrin, vaan valtion tuki tulee kohdistaa hankkeisiin, joilla tuella saadut vaikutukset ovat mahdollisimman suuret”, sanoo ylitarkastaja Kaisa-Reeta Koskinen.

Yrityksille myönnettävän energiatuen määrä moninkertaistui vuosina 2018–2023. Vuonna 2018 energiatukea oli myönnettävissä noin 55 miljoonaa ja vuonna 2022 jo noin 730 miljoonaa euroa, kun kansallisen tuen rinnalle tuli rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastuulla olevista tuista suurin osa myönnettiin uusiutuvan vedyn ja metaanin tuotantoon sekä sähköntuotantohankkeisiin. Business Finland myönsi energiatukea pienille, alle viiden miljoonan euron hankkeille ja se kohdistui pääasiassa aurinkosähköön, hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

Ohjeistus on mahdollistanut tukikriteerien vaihtelevan käytön

Tarkastuksessa analysoitiin myös tukihakemuksia. Vaikka energiatuen ohjeistus on ollut kattavaa, se on kuitenkin mahdollistanut tukikriteerien vaihtelevan käytön. Päästövaikutuksen, hankkeiden aikaansaaman energiansäästön laskenta sekä hankkeiden kannattavuustietojen arviointi on ollut epäyhtenäistä.

”Ohjeistuksen väljyyden vuoksi yritysten ilmoittamat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Tämä on vaikeuttanut hankkeiden keskinäistä vertailua ja voinut vaarantaa hakijoiden tasapuolisen kohtelun. Hakemusten tekemistä ja niiden käsittelyä tulisikin ohjeistaa tarkemmin”, sanoo ylitarkastaja Pietari Suomela.

Nykyisellään hakija on esimerkiksi voinut valita melko vapaasti energianhinnat, joilla hankkeista syntyvä kustannussäästö arvioidaan. Kustannussäästöt taas vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavina ja sitä kautta tukikelpoisina hankkeet näyttäytyvät. Käytettyjen energianhintojen vaihtelujen vuoksi samanlaisetkin hankkeet voivat näyttäytyä joko tukea vaativina tai itsessään erittäinkin kannattavina.

VTV suosittaa, että työ- ja elinkeinoministeriö laatii energiainvestointituelle konkreettiset tulostavoitteet ja niille seurannan. Lisäksi ohjeita tulee päivittää siten, että hakemukset ovat vertailukelpoisia. TEM:n tulisi kehittää myös tuen kriteereitä ja tukiprosessia niin, että tuki kohdistuu aidosti uuteen teknologiaan ja päästö- ja energiavaikutuksiltaan kustannustehokkaimmille hankkeille.

Tutustu julkaisuun: Energiainvestointien tuki vihreän siirtymän edistäjänä