Tieliikenteen turvallisuustyössä otettu ryhtiliike mutta tavoitteita ja mittareita korjattava
18.3.2026 06:50:00 EET | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Suomi on liikenneturvallisuusstrategiassaan sitoutunut EU-tason tavoitteeseen, jossa viimeistään vuonna 2050 kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. VTV tarkasti valtion varoilla toteutettua tieliikenteen turvallisuustyötä, jonka tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja niissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan tieliikenteen turvallisuustyön kokonaisuuden hallintaa on parannettu. Valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia, jota liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli laajassa yhteistyössä eri hallintojen kanssa, on parantanut eri hallinnonalojen tuloksellisuuden edellytyksiä liikenneturvallisuustyössä.
”Hienoa on, että strategiaa myös päivitetään ja sen toimeenpanoa seurataan. Lisäksi sitä tukevat muiden viranomaisten, esimerkiksi poliisin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan, liikenneturvallisuutta edistävät ohjelmat”, VTV:n ylitarkastaja Samu Kälkäjä kertoo.
Liikenneturvallisuusstrategian tavoitteita ja ohjausta tulisi tarkastusviraston mukaan kuitenkin parantaa edelleen. Strategiset tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit pitäisi laatia tilannekuva-analyysiin perustuen. Olisi myös varmistuttava, että tavoitteilla vaikutetaan juuri keskeisiin tieliikenteen turvallisuusriskeihin ja -ongelmiin.
”Lisäksi tavoitteiden tulisi olla mitattavia, ja niille tulisi ilmaista lähtö- ja tavoitetasot. Tavoitteita edistäviä hankkeita puolestaan tulisi priorisoida niin, että resurssit kohdistuvat vaikuttavimmiksi arvioituihin kokonaisuuksiin”, Kälkäjä sanoo.
Yhteisestä strategiasta huolimatta kukin viranomainen ja toimija edistää liikenneturvallisuutta varsin itsenäisesti. Hallinnonalojen ja viranomaisten tulosohjauksessa tai muissa strategisissa ohjausasiakirjoissa liikenneturvallisuustavoitteet näkyvät vaihtelevasti.
Hidasteet turvallisuuden kehittämiselle pitäisi saada pois tieltä
VTV tarkasteli erikseen neljää eri tieturvallisuuteen liittyvää toimenpidekokonaisuutta: tienpitoa, automaattista liikennevalvontaa, ajo-oikeuksien hallintaa sekä liikennevalistusta. Kaikissa toimenpiteissä esiintyi hidasteita liikenneturvallisuuden kehittämiselle.
Tienpidossa rahoituksen pääpaino oli selvästi infrastruktuurin kunnon ylläpitämisessä, joka toki vaikuttaa myös turvallisuuteen. Turvallisuuden kannalta tärkeää olisi kuitenkin myös kehittää infrastruktuuria ja priorisoida turvallisuusnäkökulman kannalta kustannustehokkaimpia hankkeita.
Automaattisen liikennevalvonnan kehittäminen on ollut hidasta. Syynä on monimutkainen työnjako poliisin, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n välillä. Lisäksi automaattista liikennevalvontaa ovat vaikeuttaneet rikesakon korvautuminen liikennevirhemaksulla ja maksujen käsittelyssä käytettävän tietojärjestelmän uudistus. Näiden muutosten seurauksena liikennevirhemaksut ovat merkittävästi vähentyneet.
Ajokortin myöntämisen ja ajo-oikeuden valvonnan kautta liikenneturvallisuutta ei ole edistetty järjestelmällisesti. Haasteena ovat olleet tempoileva lainsäädäntö ja kilpailevat intressit liikkumisen vapauden ja turvallisuuden välillä. Liikenne- ja viestintäviraston resursseja on kulunut 17-vuotiaiden henkilöautoajokortin poikkeuslupamenettelyyn, jossa lähes kaikki hakemukset kuitenkin hyväksytään.
Liikennevalistuksen osalta tiiviimpi koordinointi mm. Liikenneturvan, perusopetuksen järjestäjien sekä poliisin kesken voisi parantaa valistuksen kattavuutta sekä vaikuttavuutta ja toisaalta poistaa riskin päällekkäisestä työstä.
Tutustu julkaisuun: Tieliikenteen turvallisuuden edistäminen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samu KälkäjäYlitarkastaja, överrevisor
Puh:0400 810 886etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti sekä lakeja ja sääntöjä noudattaen. Toiminnallaan VTV tukee läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa. VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja hallinnon toimintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta, avoimuusrekisterin käyttöä ja poliittista mainontaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Punktvis användning av artificiell intelligens ger ingen betydande effektiviseringsnytta inom statsförvaltningen10.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förväntas effektivisera också den offentliga förvaltningen och tjänsterna. Man har kommit i gång med utvecklingen av artificiell intelligens inom statsförvaltningen, men som helhet utnyttjas artificiell intelligens endast i liten utsträckning.
Pistemäinen tekoälyn käyttö ei saa aikaan mittavaa tehostamishyötyä valtionhallinnossa10.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälystä odotetaan myös julkisen hallinnon ja palvelujen tehostajaa. Valtionhallinnossa on lähdetty tekoälykehittämisessä liikkeelle, mutta kokonaisuutena tekoälyä hyödynnetään vasta vähän.
Informationen om de ekonomiska konsekvenserna av Natomedlemskapet har inte varit tillräckligt genomskinlig9.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Beredningen och beslutsfattandet i anslutning till Finlands Natomedlemskap har som helhet varit fungerande. Bedömningar av hur statsfinanserna påverkats av Natomedlemskapet har gjorts i varierande grad, och det är svårt att följa kostnadsutvecklingen utifrån de offentligt tillgängliga uppgifterna.
Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi9.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.
I regeringens propositioner beskrivs användningen av mikrosimuleringsmodeller inte tillräckligt tydligt29.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket bör användningen av mikrosimuleringsmodeller i bedömningen av lagändringar rapporteras mer transparent till beslutsfattarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme