Ekologinen kompensaatio auttaa luontotavoitteiden saavuttamisessa mutta vaatii sitoutumista
15.4.2025 12:15:22 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen ekologisen kompensaation pilotoinneista kokoamat havainnot osoittavat, että luontohaittojen hyvittäminen on mahdollista, mutta vaatii onnistuakseen strategista sitoutumista, olipa kyse yritysjohdosta tai kuntapäättäjistä.

Ekologinen kompensaatio eli luontohaitan hyvittäminen on monissa maissa hyödynnetty, mutta Suomessa uusi menettelytapa. Vapaaehtoisen ekologisen kompensaation linjaukset sisältyvät vuonna 2023 voimaan astuneeseen luonnonsuojelulakiin. Ekologisessa kompensaatiossa ihmistoiminnan, esimerkiksi rakentamisen aiheuttama luontohaitta hyvitetään tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla.
Suomen ympäristökeskus käynnisti uuden luonnonsuojelulain valmistelun yhteydessä hankkeen, jossa kokeiluilla tuettiin ekologisen kompensaation viemistä käytäntöön.
Mukaan lähteneet kunnat ja yritykset selvittivät ja mahdollisuuksien mukaan kokeilivat miten ekologinen kompensaatio soveltuisi niiden toimintaympäristöön. Saadut kokemukset osoittavat, että luontohaitan hyvittäminen voi tarjota sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoille konkreettisia keinoja luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Samaan aikaan havaittiin, että edelleen tarvitaan lisätietoa ja tukea.
Ekologisen kompensaation pilotoinnin aikaan kehitettiin myös yhteistyössä BOOST-hankkeen kanssa menetelmiä luontohaitan ja luontohyvityksen laskentaan. Esimerkiksi rakentamisen eri toteutusvaihtoehtojen luontovaikutuksia voidaan laskea luonnonarvohehtaarien avulla. Laskenta tekee rakentamisen luontohaitat näkyviksi, ja luontohaittojen hyvitysten toteuttaminen ja hankkiminen tuo haitoille hinnan. Yhdessä ne voivat ohjata välttämään luontokohteiden rakentamista ja etsimään mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen.
Valtavirtaistuminen vaatii aloitteita
Ekologinen kompensaatio kiinnostaa, mutta koska kyse on edelleen melko uudesta asiasta Suomessa, tarvitaan lisää tietoa eri toimijoille. Erityisesti tarvitaan luontohyvitysten tuottamisen ja ostamisen toimintamalleja.
Useat kunnat ovat lähteneet edelläkävijöinä selvittämään ekologisen kompensaation mahdollisuuksia. Varsinkin kasvavissa kunnissa ekologinen kompensaatio nähdään mahdollisuutena yhdistää rakentamisen ja luonnon tilan parantamisen tavoitteita kaupunkisuunnittelussa.
Jotta ekologinen kompensaatio pääsisi kunnolla vauhtiin, tarvittaisiin sekä luontohyvitysten tuottamista sekä niiden kysyntää. Kaikki keskeiset edellytykset luonnonarvomarkkinoiden syntymiselle ovat olemassa: yhteiset, yleiset pelisäännöt luonnonsuojelulaissa ja kompensaatioasetuksessa, luonnon ekologisen tilan arvioinnin ja laskennan ohjeet sekä mahdollisuus saada viranomaisvarmistus luontohyötyjen tuottamiselle ja varsinaiselle kompensaatiolle.
Yrityskentällä kompensaatio voi luoda uutta liiketoimintaa ja työmahdollisuuksia esimerkiksi luontokartoittajille, suunnittelutyötä tekeville konsulteille ja luontoarvoja tuottaville toimijoille.
“Toimijat ovat odottavalla kannalla. Nyt tarvitaan rohkeita avauksia, joilla saadaan kysyntää ja tarjontaa luonnonarvomarkkinoille. Valtio, kunnat ja edelläkävijäyritykset voisivat ottaa ekologisen kompensaation käyttöön ja vauhdittaa kysyntää luontohyvityksille. Valtio voisi hyvittää julkisten rakennushankkeiden aiheuttamia luontoheikennyksiä. Luontohyötyjä voi tuottaa markkinoille jo ennen kuin on tietoa, minkä luontoheikennyksen hyvittämiseen ne tullaan käyttämään”, sanoo ekologisen kompensaation kehittämistyössä jo kymmenen vuotta tiiviisti mukana ollut Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Minna Pekkonen.
Uudet kuntapäättäjät suunnannäyttäjiä
Kunnat ovat merkittävä toimija maankäytön suunnittelussa ja ohjaamisessa. Maankäytöstä aiheutuvien luontohaittojen kompensointi nousee esiin esimerkiksi kuntien kaavoituksen ja alueiden käytön suunnittelun yhteydessä.
”Kun ohjeita ja esimerkiksi laskennan työkaluja nyt on tarjolla, monet kuntavaaleissa valitut valtuutetut tulevat päättämään ekologisen kompensaation käyttöönotosta”, pohtii Pekkonen.
Koska kyseessä on vielä uusi menettely, tarvitsevat ekologisen kompensaation käytäntöön viejät ja edistäjät tukea ja strategista sitoutumista.
“Onnistunut ekologinen kompensaatio vaatii sitoutumista ylintä johtoa myöten, olipa kyse yrityksestä tai kunnasta. Kuntatasolla erityisesti maankäytössä ja kaavoituksessa työskentelevä henkilöstö tarvitsee selvän mandaatin sisällyttää ekologinen kompensaatio toimintaan ja budjetointiin”, painottaa Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija, Suomen Luontopaneelin jäsen Minna Pappila.
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi. p. 046 921 1969
johtava tutkija Minna Pappila, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 050 356 6469
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- Ekologinen kompensaatio Suomessa: Kokeilut ja käytäntöjen kehittäminen luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 4/2025
- Heikennys- ja hyvitysalueiden luonnonarvohehtaarien laskeminen luonnonsuojelulain mukaisessa ekologisessa kompensaatiossa, Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 1/2025
- Vertailukoe 17/2023: Ekologinen kompensaatio, laskenta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 43/2024
- Lisätietoja ekologisen kompensaation pilotointihankkeesta (Syke.fi)
- Laskennan kehittämisessä vetovastuussa on ollut Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (BOOST)-hanke
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Oil removal from coastal defence ship Ilmarinen’s wreck begins – operation to be left undisturbed14.7.2026 09:02:00 EEST | Press release
The removal of oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen is progressing. In the coming weeks, the Finnish Environment Institute, the Finnish Navy and the Finnish Border Guard will work on the wreck in the northern Baltic Sea, off the island of Utö. The authorities ask the public to keep clear of the area and allow the operation to proceed undisturbed to ensure safety. Information about the results will be provided after the operation has been completed.
Borttagningen av olja från pansarskeppet Ilmarinens vrak inleds – arbetsro begärs för operationen14.7.2026 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Avlägsnandet av olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak framskrider. Under de kommande veckorna kommer Finlands miljöcentral, Marinen och Gränsbevakningsväsendet att arbeta på vraket i norra Östersjön, utanför ön Utö. Myndigheterna önskar arbetsro i området och för hela operationen för att garantera säkerheten. Resultaten meddelas efter att operationen har avslutats.
Öljynpoisto panssarilaiva Ilmarisen hylystä alkaa – alueelle pyydetään työrauhaa14.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Öljyn poistaminen panssarilaiva Ilmarisen hylystä etenee. Tulevien viikkojen aikana Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos työskentelevät hylyllä pohjoisella Itämerellä, Utön saaren edustalla. Viranomaiset toivovat alueelle ja koko operaatiolle työrauhaa turvallisuuden varmistamiseksi. Tuloksista tiedotetaan operaation päätyttyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme