Mielenterveyshäiriöt vähentävät todennäköisyyttä tulla vanhemmiksi
15.4.2025 11:39:29 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Uusi tutkimus on havainnut yhteyden yleisten mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen, ja vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyden välillä Suomessa.
Tutkimustulokset osoittavat, että sekä miehet että naiset, joilla on diagnosoitu mielenterveyshäiriö, ovat vähemmän todennäköisesti vanhempia verrattuna niihin henkilöihin, joilla ei ole diagnooseja. Vakavista mielenterveyden häiriöistä erityisesti skitsofrenia oli yhteydessä pienempään vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyteen.
Myös yleiset mielenterveyshäiriöt, kuten masennus ja ahdistus, vähensivät vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyttä. Masennusdiagnoosin saaneet miehet olivat 38% vähemmän todennäköisiä tulemaan isiksi, kun heitä verrattiin miehiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Naisten kohdalla masennus liittyi 19% pienempään todennäköisyyteen tulla äidiksi, kun heitä verrattiin naisiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Vastaavat erot miesten ja naisten välillä havaittiin myös ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla.
– Erot miehien ja naisten välillä oli selviä monien mielenterveyden häiriöiden kohdalla. Miesten todennäköisyys tulla vanhemmaksi oli huomattavasti pienempi kuin naisten, yliopistotutkija Kateryna Golovina sanoo.
Parisuhde avainasemassa
Tutkimuksessa selvitettiin myös parisuhteen merkitystä mielenterveyshäiriöiden ja vanhemmuuden välisessä yhteydessä. Koska vakaat parisuhteet ovat usein avaintekijä lasten saamisessa, vaikeudet parisuhteen solmimisessa tai ylläpitämisessä voivat osittain selittää mielenterveyshäiriöiden yhteyttä todennäköisyyteen tulla vanhemmaksi.
– Tulos oli selkeä. Mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneet miehet asuivat huomattavasti useammin yksin verrattuna mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneisiin naisiin, tutkimuksen vastuututkija, apulaisprofessori Christian Hakulinen toteaa.
Mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä
Tutkimuksen tulokset korostavat nuorille suunnattujen saavutettavien ja korkealaatuisten mielenterveyspalveluiden tarvetta.
– Hyvin toimivat, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen sekä hyvinvointinsa että elämän tavoitteidensa, kuten vanhemmuuden, saavuttamiseksi, Kateryna Golovina sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKateryna GolovinaYliopistotutkijaHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
kateryna.golovina@helsinki.fiChristian HakulinenApulaisprofessoriHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Puh:+358 50 448 2041Christian.Hakulinen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön8.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme