Mielenterveyshäiriöt vähentävät todennäköisyyttä tulla vanhemmiksi
Uusi tutkimus on havainnut yhteyden yleisten mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen, ja vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyden välillä Suomessa.
Tutkimustulokset osoittavat, että sekä miehet että naiset, joilla on diagnosoitu mielenterveyshäiriö, ovat vähemmän todennäköisesti vanhempia verrattuna niihin henkilöihin, joilla ei ole diagnooseja. Vakavista mielenterveyden häiriöistä erityisesti skitsofrenia oli yhteydessä pienempään vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyteen.
Myös yleiset mielenterveyshäiriöt, kuten masennus ja ahdistus, vähensivät vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyttä. Masennusdiagnoosin saaneet miehet olivat 38% vähemmän todennäköisiä tulemaan isiksi, kun heitä verrattiin miehiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Naisten kohdalla masennus liittyi 19% pienempään todennäköisyyteen tulla äidiksi, kun heitä verrattiin naisiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Vastaavat erot miesten ja naisten välillä havaittiin myös ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla.
– Erot miehien ja naisten välillä oli selviä monien mielenterveyden häiriöiden kohdalla. Miesten todennäköisyys tulla vanhemmaksi oli huomattavasti pienempi kuin naisten, yliopistotutkija Kateryna Golovina sanoo.
Parisuhde avainasemassa
Tutkimuksessa selvitettiin myös parisuhteen merkitystä mielenterveyshäiriöiden ja vanhemmuuden välisessä yhteydessä. Koska vakaat parisuhteet ovat usein avaintekijä lasten saamisessa, vaikeudet parisuhteen solmimisessa tai ylläpitämisessä voivat osittain selittää mielenterveyshäiriöiden yhteyttä todennäköisyyteen tulla vanhemmaksi.
– Tulos oli selkeä. Mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneet miehet asuivat huomattavasti useammin yksin verrattuna mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneisiin naisiin, tutkimuksen vastuututkija, apulaisprofessori Christian Hakulinen toteaa.
Mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä
Tutkimuksen tulokset korostavat nuorille suunnattujen saavutettavien ja korkealaatuisten mielenterveyspalveluiden tarvetta.
– Hyvin toimivat, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen sekä hyvinvointinsa että elämän tavoitteidensa, kuten vanhemmuuden, saavuttamiseksi, Kateryna Golovina sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKateryna GolovinaYliopistotutkijaHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
kateryna.golovina@helsinki.fiChristian HakulinenApulaisprofessoriHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Puh:+358 50 448 2041Christian.Hakulinen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme