Juristiliitto: Panostuksia oikeudenhoitoon jatkettava puoliväliriihessä

Hallitus neuvottelee 22.–23. huhtikuuta puoliväliriihessä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029.  

– Arvostamme sitä, että hallitus on aiemmissa ratkaisuissaan ollut valmis panostamaan oikeudenhoitoon. Tätä linjaa on nyt aivan välttämätöntä jatkaa. Oikeusvaltiosta ei voi tinkiä, toteaa Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander. 

– Panostusten tarvitaan erityisesti oikeudenhoidon ammattilaisten riittävään määrään ja prosessien sujuvoittamiseen, jotta oikeudenhoidon kohtuuttomia ruuhkia saadaan purettua. 

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoista tuomioistuimien osuus on noin 30 prosenttia, rangaistusten täytäntöönpanon noin 26 prosenttia, oikeuspalveluiden noin 15 prosenttia, ministeriön ja hallinnon 13 prosenttia, ulosoton noin 9 prosenttia, syyttäjien noin 5 prosenttia ja vaalimenojen noin 1,5 prosenttia. 

Juristiliitossa kiinnitetään huomiota siihen, että rangaistusten koventamisen seurauksena erityisesti niiden täytäntöönpanoon eli esimerkiksi vankiloihin liittyvät kulut ovat kasvussa. 

– Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että oikeudenhoidon muista toiminnoista joudutaan karsimaan tai oikeusprosessien sujuvoittamisesta tinkimään. 

Palkkaratkaisu on erittäin keskeinen osa oikeudenhoitoa 

Juristiliitossa ollaan huolissaan myös käynnissä olevien työmarkkinaneuvotteluista valtion palkkaratkaisun osalta. Toistaiseksi neuvotteluissa ei ole päästy tulokseen.  

Työntekijäjärjestöt eivät ole hyväksyneet Valtion työmarkkinalaitoksen tekemiä esityksiä palkankorotuksista, koska ehdotukset eivät ole vastanneet yleiseksi linjaksi muodostunutta 7,8 prosentin korotuksia seuraavan kolmen vuoden aikana. 

Korkeasti koulutettuja neuvotteluissa edustaa JUKO ry, jonka jäsenliitto Juristiliitto on. Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander on JUKOn varapuheenjohtaja. 

– Valtion palkkaratkaisu koskee tuhansia oikeudenhoidon ammattilaisia. Heille ja kaikille valtiosektorin työntekijöille kuuluu yleistä linjaa mukailevat korotukset, Tilander korostaa. 

– Palkkaratkaisu on erittäin keskeinen osa oikeudenhoitoon panostamista. Pidämme reilua palkkaratkaisua myös tärkeänä oikeudenmukaisuuskysymyksenä.