Polvivammat piinaavat naisjalkapalloilijoita
12.7.2025 06:53:48 EEST | UKK-instituutti | Tiedote
Tuoreen Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksen mukaan naisjalkapalloilijoiden yleisimpiä vammoja ovat reiden ja nilkan vammat. Merkittävimmän haitan aiheuttavat kuitenkin äkilliset polvivammat, jotka ovat syynä oli puoleen kaikista vammojen aiheuttamista poissaoloista.

Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin vammojen ja sairauksien esiintyvyyttä naisten pääsarjatason jalkapalloilijoilla kausien 2020–2023 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 372 Kansallisen Liigan pelaajaa 13 eri joukkueesta neljän kauden aikana.
Terveysongelmista kärsii lähes joka neljäs pelaaja
Tutkimuksen mukaan joka viikko lähes neljännes pelaajista kärsi jostain harjoittelua ja pelaamista häiritsevästä terveysongelmasta, yleisimmin vammasta. Tyypillisimpiä vammoja olivat reiden, nilkan ja polven vammat.
Äkilliset vammat häiritsivät eniten harjoittelua ja pelaamista aiheuttaen 54 prosenttia kaikista poissaolopäivistä. Rasitusvammat aiheuttivat 17 prosenttia ja sairaudet 30 prosenttia poissaolopäivistä.
Polvivammat aiheuttavat eniten haittaa
Yli puolet (53 %) kaikista vammapoissaoloista johtui polvivammoista.
– Äkilliset polvivammat ovat merkittävin terveysongelma naisjalkapalloilijoilla. Erityinen ja syystäkin pelätty vamma naisjalkapalloilijoilla on polven eturistisidevamma. Eturistisidevammat yksistään aiheuttivat lähes 30 prosenttia kaikista vammojen aiheuttamista poissaolopäivistä, kertoo dosentti Mari Leppänen Tampereen urheilulääkäriasemalta.
Neljän kauden seurannan aikana rekisteröitiin yhteensä 16 polven eturistisidevammaa. Kaksi eturistisidevamman kokenutta pelaajaa ei palannut pelaamaan pääsarjatasolle vamman jälkeen. Loput 14 eturistisidevammaa aiheuttivat yhteensä 3902 päivän poissaolon urheilusta.
Vaikka kyseessä on suhteellisen harvinainen vamma, pelaajan ja joukkueen kannalta vamma on äärimmäisen ikävä.
– Tutkimuksemme yhdessä viimeisimpien kansainvälisten tutkimusten kanssa osoittaa, että naisjalkapalloilijoiden eturistisidevammojen ongelmaa ei ole vielä ratkaistu, Leppänen tiivistää.
Nilkka- ja reisivammoja rekisteröitiin tutkimuksessa määrällisesti eniten. Nilkkavammoista aiheutui 17 prosenttia vammapoissaoloista ja reisivammoista 8 prosenttia. Nilkkavammoista suurin osa oli nilkan nyrjähdyksiä ja reisivammoista taka- ja etureiden revähdyksiä.
Lisäpanostusta ja tutkimusta vammojen ehkäisyyn
Tiedetään hyvin, että vakavat polvivammat lisäävät varhaisen nivelrikon ja heikentyneen toimintakyvyn riskiä.
– Nämä vammat aiheuttavat pahimmillaan haittaa sekä aktiiviuran aikana että sen jälkeen. Vammojen ehkäisyyn tulee panostaa ja siihen tulee suunnata riittäviä resursseja pelaajien terveyden tukemiseksi.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että naisjalkapalloilijoiden vammoja voidaan vähentää vammoja ehkäisevillä harjoitusohjelmilla. Useimmat interventiotutkimukset on kuitenkin tehty nuorilla pelaajilla, ja näyttö niiden tehokkuudesta aikuisilla naisjalkapalloilijoilla ammattilais- tai amatööritasolla on edelleen rajallista. Lisäksi on epäselvää, kuinka hyvin tutkimuksissa tehokkaiksi havaittuja ohjelmia tällä hetkellä hyödynnetään naisten jalkapallossa.
Lajin suosion ja pelaajamäärien noustessa, naisten jalkapallon intensiteetti ja fyysiset vaatimukset ovat yhä kovemmat. Nykyiset vammojen ehkäisyohjelmat eivät välttämättä tarjoa riittävää harjoitusärsykettä huippupelaajille, mikä vaatii uusien parannettujen ohjelmien kehittämistä ja testaamista. Tutkimuksissa tulisi selvittää monipuolisesti vammojen riskitekijöitä ja ehkäisyä erityisesti naisurheilijoiden näkökulmasta.
– Suurin osa jalkapallotutkimuksista on koskenut miespelaajia. Tarvitaan lisää tutkimuksia, jotka kohdistuvat naispelaajiin. Tutkimusprojektimme tiedonkeruu jatkuu edelleen. Tavoitteenamme on seuraavaksi selvittää vammoille altistavia tekijöitä ja seurata vammojen yleisyyttä pitkällä aikavälillä, tutkimusta johtava Leppänen kertoo.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli
Mustakoski I, Kurittu E, Vasankari T, Brinck T, Parkkari J, Heinonen O, Leppänen M. Health problems in top-level female football players: a four-season prospective study in the Finnish top football league.Science and Medicine in Football 2025. doi:10.1080/24733938.2025.2524175
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Leppänentutkimus- ja kehittämisjohtajaUKK-instituutti ja Tampereen urheilulääkäriasema
liikuntaepidemiologian dosentti
terveystieteiden tohtori
Linkit
Tampereen urheilulääkäriasema (Taula) on UKK-instituutin yhteydessä toimiva liikunta- ja urheilulääketieteen asiantuntija- ja tutkimuskeskus. Taulan tutkimustoiminnan painopiste on liikuntaturvallisuuden edistäminen koko väestössä. Taula on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, jotka yhdessä muodostavat urheilijoiden, aktiiviliikkujien sekä koko väestön terveyttä ja hyvinvointia tutkivan ja edistävän asiantuntijaverkoston.
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Lapin lapset ja nuoret kertoivat yli tuhat arkeen sopivaa ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen edistämiseksi18.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Lapin hyvinvointialue kysyi lasten ja nuorten ratkaisuja liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksiottoon. Tavoitteena oli tuoda lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin: mikä saisi heidät liikkumaan enemmän arjessa ja millä tavoin he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista. Vastauksina saatiin yli 1 100 ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen tueksi.
KunnonKartta käynnistyy Oulun seudulla – yli 2000 aikuista tutkimusmittauksiin16.3.2026 10:53:42 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimus alkaa Oulun seudulla: yli 2 000 aikuista on kutsuttu mukaan. Tutkimus selvittää työikäisten ja ikääntyneiden liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä.
Mediakutsu seminaariin 12.3.: Uusi indeksi väestön mitatusta fyysisestä toimintakyvystä7.3.2026 07:00:00 EET | Kutsu
UKK-instituutti on kehittänyt uuden, tutkimukseen perustuvan tavan kuvata suomalaisten aikuisten fyysistä toimintakykyä. Fyysisen toimintakyvyn indeksi tarjoaa yhteen lukuun tiivistetyn kokonaiskuvan fyysisestä toimintakyvystä. Torstaina 12.3. järjestettävän seminaarin aikana tutustut tammikuussa 2026 julkaistuun indeksiin, saat tuoreinta tutkimustietoa suomalaisen aikuisväestön fyysisestä toimintakyvystä sekä käytännön näkökulmia siitä, millaisilla toimilla fyysinen toimintakyky saadaan nousujohtoiseen kehityssuuntaan.
ABC+‑liikuntaohjelma – valmis harjoituskokonaisuus ikääntyneiden liikunnanohjaukseen10.2.2026 07:07:16 EET | Tiedote
Uusi ABC+‑liikuntaohjelma tarjoaa järjestöille ja seuroille selkeän ja käyttövalmiin kokonaisuuden, jonka avulla voidaan vahvistaa ikääntyneiden tasapainoa, lihasvoimaa ja arjen liikkumisvarmuutta. Nousujohteinen ja selkeästi jäsennelty liikuntaohjelma on suunniteltu tukemaan aktiivista ikääntymistä vahvistamalla fyysistä ja toiminnallista toimintakykyä.
KunnonKartta-tutkimus käynnissä Kuopion seudulla – osallistujille henkilökohtainen palaute9.2.2026 07:01:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Mittauksissa kerätään tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Kuopion seudulla tutkimukseen on kutsuttu yli 2 000 aikuista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
