Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tutkimuksessa määritettiin yhteensä 19 kuluttajaryhmän energian alkuperä vedyn vakaiden isotooppien avulla. Näytteenottoalue kattoi 35 järveä ja näytteitä kerättiin levistä huippupetoihin, kokonaisuudessaan liki 2000 näytettä.
- Havaitsimme suuria eroja tummien ja rehevien järvien ravintoverkkojen energiadynamiikassa. Levätuotannon lisääntyessä järviravintoverkkojen energia on peräisin lähinnä levistä, mutta tummissa metsäjärvissä merkittävä osa energiasta voi olla peräisin valuma-alueelta, kertoo tutkijatohtori Ossi Keva, joka työskenteli tutkimuksen aikana Jyväskylän yliopistossa.
Ravintolähteiden energia heijastuu järvien kalakantoihin
Aineen ja energian siirtymistä ravintoverkoissa voidaan tutkia vakaiden isotooppien avulla. Erityisesti vedyn vakaat isotoopit ovat käytännöllisiä maa- ja vesiperäisen perustuotannon erottamiseen, sillä maakasvien haihduttamisprosessin takia niihin kertyy vedyn raskaita isotooppeja. Järvien liuennut orgaaninen aines voi olla peräisin maaekosysteemeistä tai järvien sisäisestä tuotannosta kuten levätuotannosta. Jotkin mikrobit käyttävät tätä orgaanista ainesta kasvaakseen ja siten kanavoivat liuenneen orgaanisen aineksen energiaa ravintoverkkoon. Peto-saalis-vuorovaikutusten seurauksena myös maalta peräisin olevaa energiaa päätyy myös ekosysteemien huippupetoihin.
- Kaikissa tutkituissa järvissä ulappa-alueen eläinplanktonin energia oli suurimmilta osin peräisin järvien levätuotannosta ja toisaalta iso osa pohjaeläinten energiasta oli peräisin maalta. Pohjaeläimiä syövien kalojen ja eläinplanktonia syövien kalojen energian alkuperät heijastelivat niiden ravintolähteiden energian alkuperiä, selventää Keva.
Muutokset orgaanisen aineksen alkuperässä
Tutkimuksessa havaittiin, että järvien valuma-alueen maankäyttö vaikuttaa järvien liuenneen ja partikkelimaisen orgaanisen aineksen alkuperään. Maatalousvaltaisilla alueilla järvet ovat reheviä ja siten järvien liuennut orgaaninen aines on suurelta osin leväperäistä. Toisaalta metsäisillä alueilla, joilla on paljon ojituksia, järvien liuennut ja partikkelimainen orgaaninen aines on suhteellisesti enemmän peräisin maalta. Tämän takia järvien kuluttajien kuten vesikirppujen, pohjaeläimien ja kalojen energian alkuperässä nähdään selvä muutos ympäristöjatkumolla. Maalta peräisin olevan energian määrä kuluttajissa vähenee tummista metsäjärvistä kohti reheviä järviä.
- Tutkimuksen mukaan valuma-alueen maankäyttö vaikuttaa eloperäisen aineksen siirtymiseen maalta vesiekosysteemeihin, järvien energiadynamiikkaan ja järvien ravintoverkkojen toimintaan, sanoo Keva.
Boreaalisten järvien alloktoniaa koskevaan tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän yliopistosta sekä Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriöstä.
Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Nature Communication -tiedejulkaisusarjassa 15.4.2025.
Artikkelin tiedot:
- The role of land use in terrestrial support of boreal lake food webs, Ossi Keva, Matthew R. D. Cobain, Antti P. Eloranta, Heikki Hämäläinen, Mikko Kiljunen, Jos Schilder & Roger I. Jones, Nature Communications 16: 3572, 15 April 2025
- Doi-numero: https://doi.org/10.1038/s41467-025-58505-y
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Ossi Keva, ossi.keva@helsinki.fi, tel. +358400618944
Kuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote
KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme