Työyhteisössä on hyvä varautua surevan kohtaamiseen jo ennalta
Surukonferenssi alkaa torstaina. Konferenssissa käsitellään tänä vuonna surun kohtaamista työssä.

Surukonferenssi järjestetään Tampereen yliopistolla 24.–25.4.2025. Surevan kohtaaminen –toiminnan asiantuntija Sirpa Mynttinen pitää konferenssissa luennon surevan kohtaamisesta työyhteisössä.
Mynttisen mukaan työpaikoilla on hyvä varautua jo ennalta surevan kohtaamiseen.
“Surevan kohtaamista ja tukemista pitäisi miettiä työyhteisössä ennen kuin tilanne on akuutti. Työpaikoilla kannattaa kirjata ylös esimerkiksi se, miten työntekijää muistetaan, kuinka otetaan osaa suruun ja millaisia tukitoimia on tarjolla”, hän sanoo.
Mynttisen mukaan työhön paluuta on tärkeää pysähtyä suunnittelemaan yhdessä työntekijän kanssa. Hän sanoo, että asioita kannattaa kysyä suoraan työntekijältä.
“On hyvä selvittää, mikä on työntekijän oma kokemus työkyvystä: tarvitseeko hän esimerkiksi työajan joustoa. Olennaista on myös sopia yhdessä, mitä tapahtuneesta kerrotaan työpaikalla”, hän kertoo.
Mynttisen mukaan esihenkilöllä on vastuu siitä, että surevan kohtaamiseksi tehty suunnitelma toteutuu.
“Esihenkilö on viestinviejä surevan toiveiden välittämisessä. Hän vastaa myös sairauslomakäytännöistä, tiedottaa työterveyden tuesta ja huolehtii muutoinkin työssä jaksamisen tuesta.”
Suru näkyy työssä monella tavalla
Surun kohtaaminen työssä näkyy Surukonfrenssissa monesta näkökulmasta.
Torstaina kuullaan traumapsykoterapeutti Minna Salmen keynote-luento traumaattisen menetyksen kokeneen ihmisen auttamisesta ja erikoislääkäri, dosentti Heini Harve-Rytsälän näkökulmia ensihoitolääkärin työstä.
Perjantain keynote-luennolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen puhuu itsemurhien ehkäisystä työpaikalla.
MIELI ry:n johtava koulutusasiantuntija Marjukka Laukkanen pitää perjantain päätteeksi luennon siitä, miten auttaja voi pitää huolta omasta jaksamisestaan ja oman työnsä rajoista.
Surukonferenssi lisää tietoutta surusta
Konferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssin kautta halutaan myös tarjota läheisensä menettäneille ja surevia työssään kohtaaville mahdollisuus vuorovaikutukseen.
Konferenssi on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoitoalan, opetus- ja kasvatusalan ja seurakuntien työntekijöille, muille surevia työssään kohtaaville sekä läheisensä menettäneille. Konferenssi on tarkoitettu myös surua ja kuolemaa tutkiville tahoille ja asiantuntijoille.
Konferenssi toteutetaan yhteistyössä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, HUOMA Henkirikoksien uhrien läheiset ry:n, KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n, Nuoret Lesket ry:n Suomalaisen Kuolemantutkimuksen seuran, Surevan kohtaaminen -toiminnan, Surunauha ry:n sekä Tampereen yliopiston kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Kantanen
koordinaattori@huoma.fi
050 401 2230
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. MIELI ry edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Mieli.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI rf: Politiken måste beakta beslutens inverkan på den psykiska hälsa8.10.2025 10:33:21 EEST | Tiedote
Det finns ofta strukturella faktorer bakom psykiska utmaningar, faktorer som individen har svårt att påverka. Därför är det viktigt att politiken systematiskt gör en bedömning av vilken inverkan besluten har på den psykiska hälsan. Världsdagen för psykisk hälsa som firas 10.10 är en viktig stund för att lyfta upp både de individuella och de strukturella dimensionerna av psykisk hälsa.
MIELI ry: Politiikassa pitää huomioida mielenterveysvaikutukset6.10.2025 09:50:31 EEST | Tiedote
Mielen haasteiden taustalla on usein rakenteellisia tekijöitä, joihin yksilönä on vaikea vaikuttaa. Siksi politiikassa pitäisi systemaattisesti arvioida päätösten mielenterveysvaikutukset. 10.10. vietettävä maailman mielenterveyspäivä on tärkeä hetki nostaa esiin mielenterveyden sekä yksilölliset että rakenteelliset ulottuvuudet.
Suicidpreventiva dagen 10.9. MIELI rf: Samtalshjälp kan förebygga självmord9.9.2025 11:44:46 EEST | Tiedote
Samtalen med självdestruktivt innehåll i MIELI rf:s Kristelefon och krischat har ökat klart i år. Samtalshjälp med låg tröskel är ett effektivt och fungerande sätt att förebygga självmord.
Itsemurhien ehkäisypäivä 10.9. MIELI ry: Keskusteluapu auttaa vähentämään itsemurhia4.9.2025 15:57:10 EEST | Tiedote
Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä MIELI Kriisipuhelimessa ja -chatissa on noussut viime vuodesta merkittävästi. Matalan kynnyksen keskusteluapu on toimiva keino ehkäistä itsemurhia.
Mielenterveysjärjestöjen puheenjohtajat: Järjestöleikkaukset uhkaavat sote-järjestelmän toimivuutta26.8.2025 09:28:35 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat mittavat valtionavustusleikkaukset vaarantavat koko suomalaisen sote-järjestelmän kestävyyden. Kyse ei ole vain järjestöjen toimintaedellytyksistä, vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnista, osallisuudesta ja turvallisuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme