Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.

Kevään kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin enemmän istuvia valtuutettuja kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Yhteensä 5 031 ehdolla ollutta istuvaa valtuutettua sai jatkokauden, mikä on 59 prosenttia kaikista valituista. Silti 55 kunnassa valtuusto uudistui niin, että yli puolet valtuutetuista on uusia.
“Tämä tarkoittaa sitä, että joissain kunnissa on enemmän tuttuja kuin koskaan, mutta joissain kunnissa valtuusto meni lähes uusiksi”, summaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom vaihtuvuutta.
Kokenutta väkeä valtuustoihin – istuvien osuus suurempi kuin 20 vuoteen
Kevään kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä istuvia eli kuluvan kauden valtuutettuja. Istuvien osuus valituista valtuutetuista nousi 59 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586. Heistä 5 031 oli istuvia eli uudelleenvalittuja valtuutettuja ja 3 555 uusia. Vaalitulos kertoo, että vaikka kokonaisuudessaan kokeneet ehdokkaat menestyivät, osa kunnista myös uusi valtuustoaan reippaasti.
"Kannattaa kuitenkin huomata, että valtuutettujen vaihtuvuus yksittäisissä kunnissa voi vaihdella hyvin merkittävästi eri vaaleissa”, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Uusien valtuutettujen osuus yli puolet 55 kunnassa
Manner-Suomessa 55 kunnassa yli puolet valituista valtuutetuista oli uusia. Tämä on huomattava kasvu vuoden 2021 tilanteeseen, jolloin vastaava luku oli vain 15 kunnassa.
Korkein vaihtuvuus nähtiin Simon kunnassa, jossa vain 29,4 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähiten vaihtuvuutta oli Merijärvellä, jossa kaikki valtuutetut olivat entuudestaan tuttuja valtuustotyöstä.
Vaihtuvuutta eri kokoisissa kunnissa
Valtuutettujen kokemus vaihtelee kuntakoon mukaan. Alle 2 000 asukkaan kunnissa istuvien osuus oli keskimäärin 53 prosenttia, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 61 prosenttia. Huomattavaa vaihtelua esiintyi myös kuntakokoluokkien sisällä.
Eroja oli nähtävissä myös maakuntien välillä: eniten uudelleenvalittuja oli Pohjanmaalla (61,9 %) ja vähiten Lapissa (51,9 %).
Eniten uudelleenvalittuja perussuomalaisten valtuutetuissa
Puolueittain tarkasteltuna suurin vaihtuvuus nähtiin vihreillä: 48 prosenttia valituista valtuutetuista oli uusia. Vaihtuvuutta esiintyi myös Liike Nytin (47,4 %) ja vasemmistoliiton (45,8 %) valituissa valtuutetuissa.
Pienintä vaihtuvuus oli perussuomalaisilla, joilla 77 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähäinen vaihtuvuus näkyi myös RKP:n (65,1 %) ja valitsijayhdistysten (59,3 %) valituissa valtuutetuissa.
"Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä laski merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tämä vaikutti myös vaalitulokseen ja todennäköisesti äänestysaktiivisuuteen”, summaa Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tulokseen alla olevasta liitteestä.
Kuntaliitto on julkaissut kattavan analyysisarjan vuoden 2025 kuntavaalien tuloksista:
Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille | Kuntaliitto.fi
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria | Kuntaliitto.fi
Kuntapäättäjätutkimuksesta aiemmin julkaistua
Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa? | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat

Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Budgetmanglingen drabbade kommunerna mindre än befarat – oro för hur normavvecklingen inom integrationstjänsterna ska lyckas3.9.2025 11:36:06 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet uttrycker lättnad över att regeringen avstod från största delen av de nya nedskärningar i kommunernas statliga finansiering som Finansministeriet föreslog i augusti. Regeringen skär dock ner statsandelarna till kommunerna nästa år med sammanlagt 75 miljoner euro genom beslut som fattades redan vid vårens ramförhandlingar. Enligt förslagen vid budgetmanglingen blir det dessutom en tilläggsnedskärning på 30 miljoner euro i kommunernas kalkylerade integrationsersättningar för 2027.
Budjettiriihi kuritti kuntia pelättyä vähemmän - kotouttamisen normienpurun onnistuminen huolestuttaa3.9.2025 09:46:02 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on huojentunut siitä, että hallitus luopui valtaosasta valtiovarainministeriön elokuussa esittämistä uusista kuntien valtionrahoituksen lisäleikkauksista. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ensi vuonna kuitenkin jo kevään kehysriihessä tehdyillä päätöksillä yhteensä 75 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi riihessä päädyttiin esittämään 30 miljoonan euron lisäleikkaukset kuntien laskennallisiin kotouttamiskorvauksiin vuodelle 2027.
Kommunförbundets utredning: kunskapssektorn skapar tillväxt i Finland, men tillväxten koncentreras till städerna2.9.2025 09:07:11 EEST | Pressmeddelande
Branscher som stöder sig på kunskapsarbete är klart de mest betydande sektorerna för ny tillväxt i Finland. Under 2015–2023 skapade kunskapssektorn 50 000 nya arbetstillfällen och 26 500 nya företag i Finland. Detta framgår av en utredning som Kommunförbundet beställt av MDI. Undersökningen granskar den regionala företagsetableringen och utvecklingen av arbetstillfällen inom kunskapsbranscherna, branscherna inom den gröna omställningen och andra tillväxtbranscher.
Kuntaliiton selvitys: Tietoalat luovat kasvua Suomeen, mutta kasvu keskittyy kaupunkeihin2.9.2025 09:02:56 EEST | Tiedote
Tietotyöhön nojaavat alat ovat selvästi merkittävimmät uuden kasvun alat Suomessa. Vuosina 2015–2023 tietoalat loivat Suomeen 50 000 uutta työpaikkaa ja 26 500 uutta yritystä. Tämä selviää Kuntaliiton MDI:llä teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee alueellista yritysperustantaa sekä tietoalojen, vihreän siirtymän alojen ja muiden kasvualojen työpaikkakehitystä.
De sex största städernas integrationsansvariga och Kommunförbundet vädjar till regeringen inför budgetmanglingen: Nedskärningar i finansieringen för integration slår direkt mot sysselsättningen29.8.2025 09:34:03 EEST | Pressmeddelande
Finansministeriet har föreslagit betydande nedskärningar i kommunernas finansiering för integrationsfrämjande strax inför regeringens budgetmangling. De integrationsansvariga i de sex största städerna i Finland och Kommunförbundet lyfter i sin vädjan fram vad nedskärningarna skulle innebära för kommunerna – och framför allt för de människor som har flyttat till Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme