Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain
17.4.2025 15:23:04 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Kevään kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin enemmän istuvia valtuutettuja kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Yhteensä 5 031 ehdolla ollutta istuvaa valtuutettua sai jatkokauden, mikä on 59 prosenttia kaikista valituista. Silti 55 kunnassa valtuusto uudistui niin, että yli puolet valtuutetuista on uusia.
“Tämä tarkoittaa sitä, että joissain kunnissa on enemmän tuttuja kuin koskaan, mutta joissain kunnissa valtuusto meni lähes uusiksi”, summaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom vaihtuvuutta.
Kokenutta väkeä valtuustoihin – istuvien osuus suurempi kuin 20 vuoteen
Kevään kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä istuvia eli kuluvan kauden valtuutettuja. Istuvien osuus valituista valtuutetuista nousi 59 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586. Heistä 5 031 oli istuvia eli uudelleenvalittuja valtuutettuja ja 3 555 uusia. Vaalitulos kertoo, että vaikka kokonaisuudessaan kokeneet ehdokkaat menestyivät, osa kunnista myös uusi valtuustoaan reippaasti.
"Kannattaa kuitenkin huomata, että valtuutettujen vaihtuvuus yksittäisissä kunnissa voi vaihdella hyvin merkittävästi eri vaaleissa”, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Uusien valtuutettujen osuus yli puolet 55 kunnassa
Manner-Suomessa 55 kunnassa yli puolet valituista valtuutetuista oli uusia. Tämä on huomattava kasvu vuoden 2021 tilanteeseen, jolloin vastaava luku oli vain 15 kunnassa.
Korkein vaihtuvuus nähtiin Simon kunnassa, jossa vain 29,4 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähiten vaihtuvuutta oli Merijärvellä, jossa kaikki valtuutetut olivat entuudestaan tuttuja valtuustotyöstä.
Vaihtuvuutta eri kokoisissa kunnissa
Valtuutettujen kokemus vaihtelee kuntakoon mukaan. Alle 2 000 asukkaan kunnissa istuvien osuus oli keskimäärin 53 prosenttia, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 61 prosenttia. Huomattavaa vaihtelua esiintyi myös kuntakokoluokkien sisällä.
Eroja oli nähtävissä myös maakuntien välillä: eniten uudelleenvalittuja oli Pohjanmaalla (61,9 %) ja vähiten Lapissa (51,9 %).
Eniten uudelleenvalittuja perussuomalaisten valtuutetuissa
Puolueittain tarkasteltuna suurin vaihtuvuus nähtiin vihreillä: 48 prosenttia valituista valtuutetuista oli uusia. Vaihtuvuutta esiintyi myös Liike Nytin (47,4 %) ja vasemmistoliiton (45,8 %) valituissa valtuutetuissa.
Pienintä vaihtuvuus oli perussuomalaisilla, joilla 77 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähäinen vaihtuvuus näkyi myös RKP:n (65,1 %) ja valitsijayhdistysten (59,3 %) valituissa valtuutetuissa.
"Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä laski merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tämä vaikutti myös vaalitulokseen ja todennäköisesti äänestysaktiivisuuteen”, summaa Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tulokseen alla olevasta liitteestä.
Kuntaliitto on julkaissut kattavan analyysisarjan vuoden 2025 kuntavaalien tuloksista:
Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille | Kuntaliitto.fi
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria | Kuntaliitto.fi
Kuntapäättäjätutkimuksesta aiemmin julkaistua
Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa? | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme