Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain
17.4.2025 15:23:04 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.

Kevään kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin enemmän istuvia valtuutettuja kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Yhteensä 5 031 ehdolla ollutta istuvaa valtuutettua sai jatkokauden, mikä on 59 prosenttia kaikista valituista. Silti 55 kunnassa valtuusto uudistui niin, että yli puolet valtuutetuista on uusia.
“Tämä tarkoittaa sitä, että joissain kunnissa on enemmän tuttuja kuin koskaan, mutta joissain kunnissa valtuusto meni lähes uusiksi”, summaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom vaihtuvuutta.
Kokenutta väkeä valtuustoihin – istuvien osuus suurempi kuin 20 vuoteen
Kevään kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä istuvia eli kuluvan kauden valtuutettuja. Istuvien osuus valituista valtuutetuista nousi 59 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586. Heistä 5 031 oli istuvia eli uudelleenvalittuja valtuutettuja ja 3 555 uusia. Vaalitulos kertoo, että vaikka kokonaisuudessaan kokeneet ehdokkaat menestyivät, osa kunnista myös uusi valtuustoaan reippaasti.
"Kannattaa kuitenkin huomata, että valtuutettujen vaihtuvuus yksittäisissä kunnissa voi vaihdella hyvin merkittävästi eri vaaleissa”, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Uusien valtuutettujen osuus yli puolet 55 kunnassa
Manner-Suomessa 55 kunnassa yli puolet valituista valtuutetuista oli uusia. Tämä on huomattava kasvu vuoden 2021 tilanteeseen, jolloin vastaava luku oli vain 15 kunnassa.
Korkein vaihtuvuus nähtiin Simon kunnassa, jossa vain 29,4 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähiten vaihtuvuutta oli Merijärvellä, jossa kaikki valtuutetut olivat entuudestaan tuttuja valtuustotyöstä.
Vaihtuvuutta eri kokoisissa kunnissa
Valtuutettujen kokemus vaihtelee kuntakoon mukaan. Alle 2 000 asukkaan kunnissa istuvien osuus oli keskimäärin 53 prosenttia, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 61 prosenttia. Huomattavaa vaihtelua esiintyi myös kuntakokoluokkien sisällä.
Eroja oli nähtävissä myös maakuntien välillä: eniten uudelleenvalittuja oli Pohjanmaalla (61,9 %) ja vähiten Lapissa (51,9 %).
Eniten uudelleenvalittuja perussuomalaisten valtuutetuissa
Puolueittain tarkasteltuna suurin vaihtuvuus nähtiin vihreillä: 48 prosenttia valituista valtuutetuista oli uusia. Vaihtuvuutta esiintyi myös Liike Nytin (47,4 %) ja vasemmistoliiton (45,8 %) valituissa valtuutetuissa.
Pienintä vaihtuvuus oli perussuomalaisilla, joilla 77 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähäinen vaihtuvuus näkyi myös RKP:n (65,1 %) ja valitsijayhdistysten (59,3 %) valituissa valtuutetuissa.
"Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä laski merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tämä vaikutti myös vaalitulokseen ja todennäköisesti äänestysaktiivisuuteen”, summaa Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tulokseen alla olevasta liitteestä.
Kuntaliitto on julkaissut kattavan analyysisarjan vuoden 2025 kuntavaalien tuloksista:
Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille | Kuntaliitto.fi
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria | Kuntaliitto.fi
Kuntapäättäjätutkimuksesta aiemmin julkaistua
Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa? | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat

Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunikationsenkät: Kommunerna är tvungna att fylla det nyhetstomrum som de lokala medierna lämnar efter sig19.11.2026 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 73 procent av de kommuner och städer som svarade på Kommunförbundets kommunikationsenkät bedömer att förändringarna inom de lokala och regionala medierna har påverkat den egna kommunens kommunikation. När de lokala och regionala medierna förändras ökar trycket på utöka kommunernas egen kommunikation. De som besvarade enkäten uppger att förändringarna framför allt leder till att kommunens egen kommunikation i sociala medier och på webben ökar samt att det finns ett behov av att producera mer eget innehåll.
Kuntien viestinnän kysely: Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä19.11.2026 14:50:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään. Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
Kommunalskattesatsen stiger för 365 000 finländare: Datacentren och den gröna omställningen gynnar få kommuner18.11.2026 11:20:18 EET | Pressmeddelande
Kommunerna har fattat beslut om sina inkomst- och fastighetsskattesatser för 2027. Inkomstskattesatsen höjs i 29 kommuner och sänks i 11. I de kommuner som höjer inkomstskattesatsen bor sammanlagt 365 053 finländare. I 268 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad.
Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.
Kuntaliitto: Peruskoulun ongelmat eivät ratkea uusilla kokeilla ja rekistereillä6.11.2026 14:20:41 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämät lausumat perusopetuksen oppimistulosten ja arvioinnin kehittämisestä. Kuntaliitto haastaa pohtimaan, mihin peruskoulun kehittämisen voimavarat pitäisi nyt ensisijaisesti suunnata. Uusien koe- ja rekisterijärjestelmien valmisteluun vai jo käynnissä olevien uudistusten onnistumiseen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme