Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Kevään kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin enemmän istuvia valtuutettuja kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Yhteensä 5 031 ehdolla ollutta istuvaa valtuutettua sai jatkokauden, mikä on 59 prosenttia kaikista valituista. Silti 55 kunnassa valtuusto uudistui niin, että yli puolet valtuutetuista on uusia.
“Tämä tarkoittaa sitä, että joissain kunnissa on enemmän tuttuja kuin koskaan, mutta joissain kunnissa valtuusto meni lähes uusiksi”, summaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom vaihtuvuutta.
Kokenutta väkeä valtuustoihin – istuvien osuus suurempi kuin 20 vuoteen
Kevään kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä istuvia eli kuluvan kauden valtuutettuja. Istuvien osuus valituista valtuutetuista nousi 59 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586. Heistä 5 031 oli istuvia eli uudelleenvalittuja valtuutettuja ja 3 555 uusia. Vaalitulos kertoo, että vaikka kokonaisuudessaan kokeneet ehdokkaat menestyivät, osa kunnista myös uusi valtuustoaan reippaasti.
"Kannattaa kuitenkin huomata, että valtuutettujen vaihtuvuus yksittäisissä kunnissa voi vaihdella hyvin merkittävästi eri vaaleissa”, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Uusien valtuutettujen osuus yli puolet 55 kunnassa
Manner-Suomessa 55 kunnassa yli puolet valituista valtuutetuista oli uusia. Tämä on huomattava kasvu vuoden 2021 tilanteeseen, jolloin vastaava luku oli vain 15 kunnassa.
Korkein vaihtuvuus nähtiin Simon kunnassa, jossa vain 29,4 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähiten vaihtuvuutta oli Merijärvellä, jossa kaikki valtuutetut olivat entuudestaan tuttuja valtuustotyöstä.
Vaihtuvuutta eri kokoisissa kunnissa
Valtuutettujen kokemus vaihtelee kuntakoon mukaan. Alle 2 000 asukkaan kunnissa istuvien osuus oli keskimäärin 53 prosenttia, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 61 prosenttia. Huomattavaa vaihtelua esiintyi myös kuntakokoluokkien sisällä.
Eroja oli nähtävissä myös maakuntien välillä: eniten uudelleenvalittuja oli Pohjanmaalla (61,9 %) ja vähiten Lapissa (51,9 %).
Eniten uudelleenvalittuja perussuomalaisten valtuutetuissa
Puolueittain tarkasteltuna suurin vaihtuvuus nähtiin vihreillä: 48 prosenttia valituista valtuutetuista oli uusia. Vaihtuvuutta esiintyi myös Liike Nytin (47,4 %) ja vasemmistoliiton (45,8 %) valituissa valtuutetuissa.
Pienintä vaihtuvuus oli perussuomalaisilla, joilla 77 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähäinen vaihtuvuus näkyi myös RKP:n (65,1 %) ja valitsijayhdistysten (59,3 %) valituissa valtuutetuissa.
"Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä laski merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tämä vaikutti myös vaalitulokseen ja todennäköisesti äänestysaktiivisuuteen”, summaa Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tulokseen alla olevasta liitteestä.
Kuntaliitto on julkaissut kattavan analyysisarjan vuoden 2025 kuntavaalien tuloksista:
Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille | Kuntaliitto.fi
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria | Kuntaliitto.fi
Kuntapäättäjätutkimuksesta aiemmin julkaistua
Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa? | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Utredning: Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående17.9.2025 13:14:13 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin17.9.2025 10:18:13 EEST | Tiedote
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. "On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaj
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme