Kuntavaalit: Istuvia valtuutettuja enemmän kuin 20 vuoteen, mutta valtuustojen vaihtuvuus vaihtelee suuresti puolueittain ja kunnittain
Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Kevään kuntavaaleissa valittiin valtuustoihin enemmän istuvia valtuutettuja kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Yhteensä 5 031 ehdolla ollutta istuvaa valtuutettua sai jatkokauden, mikä on 59 prosenttia kaikista valituista. Silti 55 kunnassa valtuusto uudistui niin, että yli puolet valtuutetuista on uusia.
“Tämä tarkoittaa sitä, että joissain kunnissa on enemmän tuttuja kuin koskaan, mutta joissain kunnissa valtuusto meni lähes uusiksi”, summaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom vaihtuvuutta.
Kokenutta väkeä valtuustoihin – istuvien osuus suurempi kuin 20 vuoteen
Kevään kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä istuvia eli kuluvan kauden valtuutettuja. Istuvien osuus valituista valtuutetuista nousi 59 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta tänä vuonna hyvin vähäisenä.
Valtuutettuja valittiin yhteensä 8 586. Heistä 5 031 oli istuvia eli uudelleenvalittuja valtuutettuja ja 3 555 uusia. Vaalitulos kertoo, että vaikka kokonaisuudessaan kokeneet ehdokkaat menestyivät, osa kunnista myös uusi valtuustoaan reippaasti.
"Kannattaa kuitenkin huomata, että valtuutettujen vaihtuvuus yksittäisissä kunnissa voi vaihdella hyvin merkittävästi eri vaaleissa”, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
Uusien valtuutettujen osuus yli puolet 55 kunnassa
Manner-Suomessa 55 kunnassa yli puolet valituista valtuutetuista oli uusia. Tämä on huomattava kasvu vuoden 2021 tilanteeseen, jolloin vastaava luku oli vain 15 kunnassa.
Korkein vaihtuvuus nähtiin Simon kunnassa, jossa vain 29,4 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähiten vaihtuvuutta oli Merijärvellä, jossa kaikki valtuutetut olivat entuudestaan tuttuja valtuustotyöstä.
Vaihtuvuutta eri kokoisissa kunnissa
Valtuutettujen kokemus vaihtelee kuntakoon mukaan. Alle 2 000 asukkaan kunnissa istuvien osuus oli keskimäärin 53 prosenttia, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 61 prosenttia. Huomattavaa vaihtelua esiintyi myös kuntakokoluokkien sisällä.
Eroja oli nähtävissä myös maakuntien välillä: eniten uudelleenvalittuja oli Pohjanmaalla (61,9 %) ja vähiten Lapissa (51,9 %).
Eniten uudelleenvalittuja perussuomalaisten valtuutetuissa
Puolueittain tarkasteltuna suurin vaihtuvuus nähtiin vihreillä: 48 prosenttia valituista valtuutetuista oli uusia. Vaihtuvuutta esiintyi myös Liike Nytin (47,4 %) ja vasemmistoliiton (45,8 %) valituissa valtuutetuissa.
Pienintä vaihtuvuus oli perussuomalaisilla, joilla 77 prosenttia valtuutetuista oli istuvia. Vähäinen vaihtuvuus näkyi myös RKP:n (65,1 %) ja valitsijayhdistysten (59,3 %) valituissa valtuutetuissa.
"Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä laski merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tämä vaikutti myös vaalitulokseen ja todennäköisesti äänestysaktiivisuuteen”, summaa Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tulokseen alla olevasta liitteestä.
Kuntaliitto on julkaissut kattavan analyysisarjan vuoden 2025 kuntavaalien tuloksista:
Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille | Kuntaliitto.fi
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria | Kuntaliitto.fi
Kuntapäättäjätutkimuksesta aiemmin julkaistua
Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa? | Kuntaliitto.fi
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtajaksi on valittu Pirjo Sirén14.5.2025 15:04:14 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtajaksi ja Kuntaliiton johtoryhmän jäseneksi on valittu maisema-arkkitehti Pirjo Sirén. Sirén siirtyy Kuntaliittoon Tuusulan kuntakehitysjohtajan tehtävästä ja aloittaa Kuntaliitossa 5. elokuuta.
Fem stora städer publicerade frivilliga hållbarhetsrapporter7.5.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Fem stora städer – Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda och Åbo – har publicerat frivilliga hållbarhetsbedömningar i dag den 7 maj. De frivilliga hållbarhetsbedömningarna visar att bedömningen inte styrs av ett lagstadgat tvång, utan av behovet av att utveckla städernas verksamhet.
Viisi suurta kaupunkia julkaisi vapaaehtoiset kestävyysraporttinsa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisi suurta kaupunkia – eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku – julkaisivat vapaaehtoiset kestävyysarvionsa tänään 7. toukokuuta. Vapaaehtoinen kestävyysarvio viittaa siihen, että arvioita ei ohjaa lakisääteinen pakko, vaan tarve kehittää kaupunkien toimintaa.
Kuntaliitto selvitti suomalaisten ja kuntapäättäjien kestävän kehityksen arvostuksia: Talous yhdistää – ilmasto jakaa7.5.2025 11:38:31 EEST | Tiedote
Talous yhdistää – ilmasto jakaa: kuntapäättäjät ja kuntalaiset suhtautuvat kestävään kehitykseen myönteisesti, mutta eri painotuksin. Kestävä kehitys saa laajaa kannatusta kunnissa, mutta näkemyseroja löytyy sen eri osa-alueiden välillä. Kuntaliiton tuoreet tutkimukset osoittavat, että erityisesti taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät kuntalaisia ja päättäjiä yli puoluerajojen. Ekologinen kestävyys puolestaan – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä merkittävästi erityisesti poliittisesti ja roolien mukaan. Kuntien viranhaltijat ovat päättäjiä valmiimpia edistämään monia kestävyyteen liittyviä toimia.
Två sökande går vidare i urvalsprocessen till posten som vice vd vid Kommunförbundet30.4.2025 14:38:28 EEST | Pressmeddelande
I processen för val av vice verkställande direktör vid Kommunförbundet går två sökande efter intervjuerna vidare till lämplighetsbedömning. Kommunförbundets arbetsutskott som intervjuat de sökande kallar Ari Korhonen och Susanna Huovinen till lämplighetsbedömning. Förslaget är enhälligt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme