Puutteet koneen suojaamisessa ja vaarojen arvioinnissa toivat sakkoja hirsirakennuksia valmistavan yhtiön tuotantopäällikölle ja toimitusjohtajalle

Käräjäoikeus katsoi asiassa ilmenneen, että työntekijän loukkaantuminen oli tapahtunut tavanomaisen työtehtävän yhteydessä. Puristumisvaaralliseen kohtaan oli sittemmin asetettu suojaksi muovipleksi, joten vaara-alueelle pääsy oli ollut estettävissä. Vaarojen järjestelmällinen läpikäynti ja kirjaaminen sekä näistä kertominen oli jäänyt tekemättä ainakin loukkaantuneelle työntekijälle. Käytännössä vaarat oli arvioitu siten, että koneen tultua tehtaalle sitä oli jollain tapaa arvioitu ja tämän perusteella varoiteltu työntekijöitä.

Käräjäoikeus totesi työturvallisuusrikoksen olevan vaarantamisrikos, ja sen, että työntekijän on ollut mahdollista laittaa käsi vaara-alueelle koneen käydessä, olleen turvallisuuspuute. Tapaturmatilanteessa oli kyseessä tavanomainen ja jatkuvasti toistuva työtehtävä, eikä tapahtumaa voitu pitää vastuusta vapauttavalla tavalla epätavallisena tai ennalta arvaamattomana. Käräjäoikeus katsoi molempien vastaajien toiminnan olleen huolimatonta ja menettelyn siten täyttäneen työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön.

Yhteisösakon edellytykset täyttyivät

Käräjäoikeus katsoi asiassa olleen edellytykset yhteisösakon tuomitsemiselle, koska yhtiön toiminnassa oli tehty rikos, johon osallisena oli ollut muun muassa yhtiön toimitusjohtaja. Käräjäoikeus otti huomioon, että tapaturma oli sattunut yhtiön päätoimialalla, ja että tapaturma olisi ollut estettävissä varsin yksinkertaisella ratkaisulla, kuten sittemmin oli tehtykin. 

Toisaalta yhtiössä oli pyrkimystä työturvallisuuden noudattamiseen ja työturvallisuusasiat oli otettu yhtiössä vakavasti. Käräjäoikeus katsoi, ettei velvollisuuksien rikkominen osoittanut piittaamattomuutta lain säännöksistä. Yhtiön toiminnassa tapahtunut työntekijän vakavaan loukkaantumiseen johtanut rikos ei kuitenkaan ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen eivätkä yhteisösakkoon tuomitsematta jättämisen edellytykset täyttyneet muutoinkaan. Yhteisösakon tuomitsemista ei myöskään ollut pidettävä kohtuuttomana kun huomioidaan, että laiminlyönnit olisivat olleet varsin helposti korjattavissa. 

Yhteisösakon määrän arvioinnissa käräjäoikeus otti huomioon yhtiön taloudellisen tilanteen sekä henkilövastaajien omistusosuudet yhtiössä. Käräjäoikeus katsoi, että työntekijän loukkaantumisesta aiheutuneet lisäkustannukset eivät olleet merkityksellisiä yhteisösakon määrää arvioitaessa.

Juristi Sari-Anne Salminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta korostaa, että koneiden ja laitteiden vaarat tulee selvittää ja vaarojen merkitys arvioida järjestelmällisesti. Vaara-alueelle pääsy tulee ensisijaisesti estää teknisin ratkaisuin. 

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 18.2.2025, asianumero R 24/989