Höyläkonetta käytettiin turvakytkimet ohitettuina ja suojaovet avoinna – sekä tuotantopäällikölle että tehtaanjohtajalle sakkorangaistukset ja yhtiölle yhteisösakko

Syyttäjä vaati rangaistusta työturvallisuusrikoksesta, koska työpaikalla käytössä olleen profiilihöylän turvakytkimet oli ohitettu, jolloin vaara-alueelle oli pääsy suojaovien avaamisen jälkeen koneen käydessä. Profiilihöylää oli myös käytetty suojaovet avoinna. Lisäksi syytteen mukaan työnteon turvallisuuden tarkkailu ja epäkohtiin puuttuminen sekä työntekijöiden perehdytys oli ollut puutteellista. Työpaikalla ei myöskään ollut riittävän järjestelmällisesti selvitetty, tunnistettu ja arvioitu työstä ja työolosuhteista aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä.

Vastaajat vetosivat siihen, että he eivät olleet tietoisia turvakytkimen ohituksesta. Turvakytkimen ohitus oli ollut koneessa, koneen toimittajan asentajien tekemänä. Kone oli ostettaessa CE-merkitty, minkä vastaajien näkemyksen mukaan olisi pitänyt tarkoittaa, että se on toimittajan jäljiltä turvallinen. 

Koneeseen oli aiemman tehtaanjohtajan aikaan suoritettu riskiarviointi vuonna 2018. Tuotannon työntekijät olivat tietoisia puutteesta ja he olivat opastaneet uusia työntekijöitä, että puhdistustoimiin ei saa mennä koneen käydessä. Loukkaantunut työntekijä oli tältä osin toiminut ohjeiden vastaisesti. Vastaajat katsoivat myös, että työsuojelusta oli huolehdittu yhtiössä hyvin.

Käräjäoikeus totesi olleen riidatonta, että höyläkoneen turvakytkin oli ollut ohitettuna koneen käyttöönotosta lähtien, minkä vuoksi vaara-alueille oli ollut mahdollista ylettyä suojaovien avaamisen jälkeen myös koneen ollessa käynnissä. Näin ollen kone oli ollut työturvallisuussäännösten vastainen. Käsittelyssä vastaanotetulla henkilötodistelulla oli tullut selvitetyksi, että höyläkonetta oli käytetty työpaikalla suojaluukut auki ja tästä oli muodostunut työpaikalla säännöllisesti käytössä ollut työtapa. Höyläkonetta oli käytetty vastoin työturvallisuussäännöksiä.

Työnantajalla vastuu turvallisuudesta ja perehdyttämisestä

Työympäristön ja työtapojen turvallisuuden valvonnasta käräjäoikeus totesi, että päävastuu valvonnasta oli jäänyt työpaikalla suurelta osin sen varaan, että työntekijät ilmoittavat mahdollisista häiriöistä. Työturvallisuuslain asettama velvoite työympäristön ja työtapojen turvallisuudesta koskee kuitenkin työnantajan edustajia. Työnantaja on alansa asiantuntijana velvollinen olemaan selvillä ja tarvittaessa hankkimaan selvitystä toimialalleen tunnusomaisista haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden torjunnasta. Suojaluukun turvakytkin oli ollut ohitettuna ja koneen käyttämisestä suojaluukku auki oli muodostunut tavanomainen tapa käyttää konetta. Näin ollen työnantajan toiminnassa oli laiminlyöty tarkkailla työympäristöä ja työtapojen turvallisuutta sekä työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.

Perehdytyksen käräjäoikeus katsoi olleen toisten työntekijöiden varassa, eikä työnantajan taholta ollut ohjattu tai kontrolloitu uuden työntekijän perehdytyksen sisältöä. Perehdytystä suorittaneiden työntekijöiden oma työmenetelmä oli ollut työturvallisuussäännösten vastainen ja sama työmenetelmä oli opetettu myös tapaturmassa loukkaantuneelle. Työnantaja ei myöskään kontrolloinut opetusta ja ohjausta eikä varmistanut sen riittävyyttä. Näin ollen työnantaja oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan työntekijälle annettavan opetuksen ja ohjauksen osalta.

Käräjäoikeuskäsittelyssä esitettiin kirjallisena todisteena vuonna 2018 laadittu riskienarviointiasiakirja, jonka käräjäoikeus totesi sisällöltään varsin yleisluontoiseksi. Työpaikalla oli ollut käytössä kaksi turvalaitteiltaan puutteellista höyläkonetta, joista ainakin toinen oli ollut puutteellinen jo vuodesta 2016 lukien. Tämä seikka osoitti osaltaan, ettei riskienarviointia ollut tehty riittävässä määrin eikä se ollut ollut ajan tasalla. Saadun selvityksen perusteella käräjäoikeus katsoi työnantajan laiminlyöneen velvollisuutensa riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työpaikan haitta- ja vaaratekijät.

Käräjäoikeus katsoi vastaajien syyllistyneen sekä työturvallisuusrikokseen että vammantuottamukseen ja tuomitsi tuotantopäällikön 40 päiväsakon ja tehtaanjohtajan 25 päiväsakon suuruisiin sakkorangaistuksiin. Rangaistuksen mittaamisessa käräjäoikeus otti huomioon ajanjakson, jonka vastaajat olivat olleet vastuun perustavassa asemassa, sekä sen, että tuotantopäällikkö oli toiminut tuotannon esihenkilönä. Yhteisösakon osalta käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että puutteet olivat olleet olemassa jo vuodesta 2016, eli huomattavan pitkään. Merkitystä oli myös yhtiön taloudellisella tilanteella sekä sillä, että puutteet koskivat konetyön turvallisuuden keskeisiä tekijöitä. Käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi yhteisösakon määräksi 15 000 euroa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että koneiden turvalaitteita ei tule ohittaa tai poista. Mikäli näin kuitenkin tehdään, tulee kone suojata muulla, vähintään samantasoisella turvalaitteella.

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 27.3.2025, asianumero R 715/2024/2976. Tuomio on lainvoimainen.